Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Tässä vähän Hesarista kopioitua kritiikki luonnosuojelusta, kolonialismista ja paikallisista asukkaista (Gills, Dunlap ym):
”Paljon kritiikkiä on saanut osakseen muun muassa Yhdysvaltain tukema YK-tavoite suojella 30 prosenttia maapallon maapinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Se kuulostaa ensi alkuun hienolta, mutta kun tarkistaa kartalta suojeltavaksi ehdotetut alueet, ne sijaitsevat pitkälti globaalissa etelässä. Suojelualueiden perustamista kuitenkin ohjaavat pohjoisen järjestöt ja hallitukset, rahoittavat pohjoisen rahastot ja kannattavat pääasiassa pohjoisen äänestävä keskiluokka. Kohdistamme etelään toimia omien tarpeidemme mukaan. Suojelualueen perustaminen tarkoittaa yleensä käytännössä sitä, että pääsy tietylle palalle maata estetään ja vartijat tai armeija alkavat kontrolloida sitä. Tarkoitus on ikään kuin säilöä tiettyjä luonnonympäristöjä ja eläinlajeja. Suojelijoilta helposti unohtuu, että suojeltavilla alueilla elää myös ihmisiä. Esimerkiksi kun Afrikassa estetään salametsästäjiä tappamasta eläimiä luonnonsuojelualueella, osa heistä on paikallisia ihmisiä, jotka ovat eläneet ja metsästäneet alueella sukupolvien ajan. Luonnonsuojelualueeksi julistaminen antaa siis valtion armeijalle perusteet lopettaa alueen ihmisten elämäntavan. Paikalliset ihmiset jäävät kokonaan ajatuksen ulkopuolelle, ikään kuin ihmiset eivät kuuluisi osaksi luontoa.
Tiettyjä analogioita tästä on löydettävissä myös Suomen sisäisesti.Tiukkaa ja paljon vielä Suomea repivämpää metsäkeskustelua käydään Saksassa. Tämä keskustelu heijastuu varmaan EU:n kautta Suomeenkin ajan kanssa. Saksassa tiukimmat suojelijat ovat sitä mieltä, että kirjanpainajan tappamat metsät pitäisi jättää sellaisiksi. Puuta ei saa korjata ja taimia istuttaa. Varmasti paikalle joskus metsä tulee, mutta hyvin hitaasti. Erityisesti halutaan muuttaa istutetut kuusikot takaisin lehtimetsiksi.
Avohakkuita vanhoissa kuusikoissa tehdään myös kun kirjanpainaja leviää. Pitäisikö vain odotella että saadaan lahopuuta puolet metsästä. Itse jouduin sellaisen pienialaisen tekemään kun kirjanpainaja on vieressä. Tukkiprosentti 80 %.
Kymenlaaksossa kirjan painaja on paikoitellen levinnyt pahasti . Mm Mustilan arboretumin isäntä joutui tekemään laajoja avohakkuita kirjanpainaja vuoksi.
Minulla metsäyhtiöitä ostettuna noin 10 vuotta sitten. Paras Metsäboard, ostohinta noin 2.8 euroa, nyt jotakin yli 8 euron. Metsäyhtiöt , kolme suurta, lienenevät nyt huipussaan. Muita suurimpia sijoituksia Fortum ja Sampo sekä Tokmanni. Kaikki osakkeet n +40%. Ulkomaisia osakkeit, paitsi Telia ja SSAB en ole juuri ostellut. Ehkä.olisi pitänyt ostaa amerikkalaisia FAANG osakkeita. Ulkomaisten kohdalla olen lähinnä ostanut indeksirahastoja. Muutenkin olen alkanut suosimaan niitä, koska indeksiä ei voi juuri voittaa. Ajallinen hajautus niidenkin kohdalla kannattaa muistaa.
Suomesta ei tiettävästi ole vielä hävinnyt yksikään puulaji. Vähälukuisin on ehkä kynäjalava. Vain Vanajaveden vesistön varrella lähinnä. Minulla on niitä luontaisesti 3 kpl mökkitontilla rannan lähellä.
Jääkauden jälkeen ei ole vielä palannut sembramänty ja lehtikuusi (siis luontaisesti).
Tutkija vaan, ei urheilija. Siksi yritän pysyä faktoissa. Olen käynyt Slovenialaisissa metsissä Pokljukan lähellä 2019. Puut paljon pidempiä ja järeämpiä kuin Suomessa. Luonnollisesti kun ollaan jo pohjois-Italian tasolla auringon määrässä ja maaperä viljavaa. Puulajisto myös eroaa (mm. pihtakuusi, pyökki)
Etelä-Suomessa on keskimäärin 150-170 m3/ha. Linkin kuvista selviää, että Suomen, Ruotsin ja Venäjän kohdalla puumäärät ovat samaa luokkaa per ha. Pohjoisissa maissa kuten Suomi on huomattava, että mukana on paljon suo- ja kitumaita, joissa metsänkasvu hidasta.
Saksan metsien hiilivarasto näyttää olevan melkein sama kuin Suomen metsien, 2.6 mrd CO2tonnia. Jos puuta/ha on 50% enemmän, niin silloin pinta-alan täytyy olla pienempi.
Suomen metsät ovat 0,6 % maailman metsäpinta-alasta. Tämäkin on syytä muistaa metsiemme ilmastovaikutusta arvioitaessa.
Saksan metsät ovat paljon etelämpänä, joten puuston runsaus per ha on luontaisestikin paljon suurempi. Myös puulajit osin erilaisia (pihta, pyökki jne). Tästä huolimatta Saksan metsät eivät taida olla hiilinielu enää ikärakenteen ja metsätuhojen vuoksi.
Ylellä oli taas joku ”metsäisku”, oli tulkinnut HCVkarttoja hieman puutteellisella tiedolla. Tietysti ketään metsänomistajaa ei ole haastateltu, onneksi sentään metsäteollisuuden Niemi oli saanut suunvuoron. Laitoin sinne muutaman kommentin keskusteluun sekä kritisoin ”tutkimusta”.
Muistammeko oikein, ennen kaikki joulut olivat valkoisia ? Tässä Aamulehden tilastoja Tampereelta, ovatko mielikuvamme 1960- ja 1980-luvuilta ?
1930-luku, mustia jouluja 5/10
1940-luku, mustia 2/10
1950-luku mustia 5/10
1960-luku, mustia 0/10
1970-luku, mustia 3/10
1980 luku, mustia 0/10
1990, luku, mustia 2/10
2000-luku, mustia 2/10
2010-luku, mustia 4/10