Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ihminen on myös toiminnallaan lisännyt luonnon monimuotoisuutta. Vanhasta karjatalous- ja maanviljelyskulttuurista ovat hyötyneet mm. kottarainen, pääskyset, varpuset jne. Ennen ihmisen Suomeen tuloa monet lienevät olleet huomattavasti vähälukuisempia. Olavi Hildenin Retkeilijän lintuopas, 1959, pitää ilmaston lämpenemistä hyvänä asiana ja toteaa ”monet eteläiset lajit kuten kottarainen, sinitiainen, kirjosieppo, mustarastas, punasotka, silkkiuikku, töyhtöhyyppä ja naurulokki ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet ja levinneet pohjoisemmaksi”. Kun katsoo listaa, niin ainakin kottarainen ja punasotka ovat sittemmin vähentyneet.
Uhanalaisuus tarkastelussa, mihin laitamme alkupisteen. Myyttiselle ajalle ennen teollistumista ? Josta miellä ei ole juurikaan tarkkaa tietoa eläinkannoista.
”Koska ihminen ja luonto tarvitsevat monimuotoisuutta oman terveytensä ylläpitoon, jääkausi on vähän huono referenssi. ”
Tarkoittaako yo. sitä, että missä monimuotoisuus on vähäistä, ihminen voi huonosti ? Ei näytä pätevän esim. islantilaisiin ja moniin muihin saarilla asuviin. Pikemminkin ovat pitkäikäisempiä ja terveempiä ihmisiä maailmassa. Kommenttini ei tarkoita sitä, että monimuotoisuudella ei ole väliä, mutta on paljon fraaseja joita toistellaan ilman varmuutta niiden taustasta. Mm. pääministeri Marin sanoi joskus, että korona johtuu ilmastonmuutoksesta ja luonnonmonimuotoisuuden vähenemisestä.
Suomen oloissa esim. kylmä aiheuttaa enemmän kuolleisuutta kuin helteet. Normaali talvi aiheuttaa noin 2000 ylimääräistä kuolemaa ja normaali kesä noin 200 kuolemaa. Suomalaisten kuolleisuus on pienimmillään kun keskilämpötila on noin 15 C (esim. elokuu).
Lähinnä kirjaviisautta (Cajander ym), mutta myös jonkin verran omakohtaisia havaintoja.
Tässä Kari Mielikäisen tekstiä 1990-luvulta.
”Vähälumisina pakkastalvina maa on routaantunut
syvälle. Tällaisia talvia seuraavina kuivina keväinä
sateet eivät ole sulattaneet routaa. Maa on ollut eristävän sammalkerroksen alla mittausten mukaan jäässä vielä kesäkuussa, jolloin kuuset ovat haihduttaneet itsensä kuiviksi. Sama ilmiö oli nähtävissä pakkastalven 1987 jälkeen erityisesti Pohjois-Suomen
harsuuntuvissa ja kuolevissa suomänniköissä, jotka
olivat jäässä vielä loppukesällä.”Vedyn varastointi vaatii hyvin korkean paineen, siinä pieni ongelma. Parempi tehdä siitä heti metaania antamalla vedyn reagoida hiilidioksidin kanssa. Esim. sellutehtaan perään tuulivoimala ja hiilidioksidista sitten synteettistä metaania. Tietääkseni tätä tutkitaan mm. LUT yliopistossa. Polttomoottoria ei kannata vielä haudata.
