Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Suomi on taas etukenossa näissä ympäristöasioissa. Ei mikään direktiivi vaadi toistaiseksi 30% suojelua. Se on vain esitetty tavoite (YK, EU). Ja todellakin se koskee kaikkea maa ja vesialuetta , ei vain metsiä. Nyt ollaan siis ehkä vajaassa 20% maa-alueilla. Soista ja merialueista saadaan tarvittaessa lisää.
Maakunta on vähän huono jaottelu, koska maakunnalla ei ole tässä asiassa päätäntävaltaa. Vain sote-asioissa ja pelastustoimessa. Parempi jaottelu olisi mielestäni luonnontieteellinen maakunta tyyliin, Järvi-Suomi, Suomenselkä, Rannikkomaa jne..
Niin kyllähän näitä merellisiä kansallispuistoja on, esimerkiksi Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, johon kuuluu mm. Ulkotammio, Saaristomeren kansallispuisto ja muistaakseni löytyy myös Pohjanlahdelta.
Tietääkseni niissä on kalastus sallittu ainakin jossakin määrin, samoin kuin muut perinteiset elinkeinot-
Ei kai taivaanvuohia pellolla ollut ennenkään , pesii lähinnä kosteilla niityillä ja soilla. On näkynyt kyllä viime vuosinakin.
Muuten monet tutut lajit olivat uusia tulokkaita 100 vuotta sitten. Ainakin töyhtöhyyppä, naurulokki, lehtopöllö jne. Totta on että keltavästäräkki ja monet pellonpiennarlinnut ovat vähentyneet. Yleisesti isot lajit yleistyneet, varpuslinnut vähentyneet. Sama kehitys muualla Euroopassa ja Amerikoissa. Kun syitä arvioidaan, on syytä muistaa, että linnuistamme noin 2/3 on muuttolintuja.
Maakuntaa parempi jaottelu voisi olla luonnontieteellinen maakunta ja mieluimmin sen vanhassa muodossa. Nyt näissäkin asioissa on menty hiusten halkomisiin. Miksi ? Siksi, että eräät maakunnat muistuttavat hyvin paljon toisiaan mm. metsien suhteen. Esim Kanta-Häme ja Päijät Häme.
Nyt täytyy muistaa että tämä 30% on tavoite, pitkä vääntö edessä.
Liito-orava ei ilmeisesti ole mitenkään erämaahakuinen laji. Tätä tukee mm. sekin havainto, että sitä on läns-Suomessa eniten. Myöskin se on vähälukuisempi rajan takana Karjalassa.
Havaintojen keskittyminen asutuille alueille selittyy paljolti sillä, että siellä on enemmän ihmisiä jotka voivat havaita piilottelevaa elämää elävän liito-oravan. Huomasin että havaintoja on aivan tästäläheltäkin. Toinen syy lienee se, että näillä alueilla rakennetaan jolloin kaavoituksen yhteydessä liito-oravaesiintyvät tulevat esiin. Kuten mm. Tampereen ratikkalinjan alueella.
Luontokadosta ja sen määritelmästä ollaan montaa mieltä, mutta tästä varmaan moni on samaa mieltä.
Tampere päätti täyttää Näsijärveä 13 ha alan tunnelimurskeella . Tampereen johtavat puolueet kokoomus, SDP ja vihreät kaikki kannattivat järven täyttöä. Kannattivat aiemmin myös Näsipuistoon rakentamista.
Luonto muuttuu aina, enemmän tai vähemmän. Ajoi tässä lähellä erään peltoaukean ohi. Siellä oli samaan aikaan mm. iso joukko valkohäntäpeuroja, kymmenkunta joutsenta ja vielä matkalla näin metsäkauriinkin. Ei olisi ollut mahdollista 50 vuotta sitten.
Puhutaan myös ilmiöstä/asiasta rewilding. Suomessa lähes kaikki suuremmat nisäkkäät (karhu, hirvi, ilves, ahma, näätä, saukko ym.) ovat lisääntyneet jos verrataan vaikka 1950-lukuun.
