Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Ei missään ole määritelty vielä minkälainen mh-suunnitelma pitäisi olla. Se voinee myös olla erilainen eri maissa. Mielestäni Metsään.fi tasoinen suunnitelma voisi riittää hyvin, monissa maissa ei ole mitään sellaista. Hiilensidontakin (ilmastonäkökulma) on siinä mukana.
Edellä oleva kommentti ei tarkoita sitä, että kannattaisin EU:n lisääntyvää puuttumista Suomen metsiin.
Saksa on siksi tärkeä, että on EU:n suurin valtio monessakin mielessä. Saksan mahdollinen energiapula tulee nostamaan sähkön hintaa muuallakin. Tiettävästi Pohjoismainen sähköverkko on yhdistetty keski-Eurooppaan ja tullee nostamaan sähkön hintaa myös Pohjolassa. Pohjoismainen vesi ja tuulivoima on haluttua siellä.
Vedyn tuotanto vedestä elektrolyysillä vaatii hyvin paljon energiaa. Siksi sitä on mielekästä tuottaa vain ns. ylijäämäsähköllä. Esim silloin kun tuulee paljon ja kulutus vähäistä. Vety on itse asiassa sähkön varastointimuoto (vetyautotkin ovat polttokenno-sähköautoja).
Entisenä helsinkiläisenä pari kommenttia. Pelkästään Helenin aiheuttamat päästöt ovat 4-5 CO2/tonnia per asukas. Helen on Suomen toiseksi suurin CO2 päästäjä SSAB:n jälkeen, noin 3 milj CO2-tonnia. Hiilestä kai vihdoin luovutaan 2030 mennessä kun on pakko. Kaikki tämä kaupungissa, jossa vihreät toiseksi suurin puolue. Helsinki/Helen tuottaa nyt energiasta yli 80% fossiilisilla kivihiilellä ja maakaasulla. Tukholma taas tuottaa yli 70% uusiutuvilla. Helenin hallintoneuvoston puheenjohtaja on Osmo Soininvaara. Syynä Helenin tilanteeseen on paljolti kaiken polttamisen pelko (jätteet, puu) ja liian suuri kaukolämpöverkko. Kaukolämpöverkosta irtautumisesta Helen kehtaa laskuttaa 5000 euroa.
EU:n taksonomia asiakirja on todellinen säätelyuskovaisten unelmakirja, yli 1000 sivua. Tarkoitus hyvä, mutta toteutus ei. Lisää paljolti byrokratiaa ja hyödyttää lähinnä konsultteja. Komissio väittää sen perustuvan tieteeseen, mutta siitä lipsutaan mm. ydinvoiman ja maakaasun kohdalla ?
Saksan vaikutus on suuri, siellä on tuotettu sähköstä 55% ydinvoimalla ja kivihiilellä. Nyt ydinvoimasta luovutaan jo lähi vuosina (2023)j a kivihiilestä 2030. Kaikki tämä vaje tultaneen korvaamaan pääosin maakaasulla.
Mitä tämä sitten merkitsee läpi mennessään metsäsektorille ? Puun oston vaikeutumista, alle 13 ha metsätilojen yleistymistä jne ? Tai sitten ei juuri mitään ? Mielessäni on EU: n luoma asuntojen energiatehokkuusluokitus, josta on jo paljolti luovuttu käytännössä.
Kannattaisi myös ensiharvennuksessa tai sen ennakkoraivauksessa katkoa leppiä ja koivuja noin 1-1,5 m korkeudelta. Niistä tulee aikanaan hyviä pesäpaikkoja hömö- ym tiaisille. Isot haavat kannattaa jättää sellaisenaan säästöpuiksi. Jos ei haapatukille löydy ostajaa. Taloudellinen vahinko on lopulta melko pieni. Tuskin kukaan optimoi metsänsä joka aaria maksimaaliseen puun tuotantoon. Lepät tuottavat lisäksi typpilannoitusta.
