Käyttäjän Scientist kirjoittamat vastaukset
-
Lahopuuta, varsinkin maalahoa tulee nykyisin monin tavoin. Myrskyssä kaatuneita puita ei kannata pieniä määriä poistaa metsästä, tulee isoilla koneilla kalliiksi. Ennen haettiin muutama puukin hevosella polttopuuksi. Myös kirjanpainajat ja maannousema tekevät lahoa lisää, valitettavasti. Lahoa tulee myös ennakkoraivauksista.
Ei nyt niin kovin huonolta vaikuta jos joka kolmannen lintulajin levinneisyysalue laajeni ja noin joka neljännen supistui. Lajeja on kuitenkin enemmän nyt kun vuosikymmeniä sitten. Luonnossa ei koskaan ole täysin stabiilia tilaa.
sitten.//www.luomus.fi/fi/uutinen/euroopan-lintuatlas-kertoo-linnuston-muuttuneen-30-vuoden-aikana
”Kanahaukka, helmipöllö, maakotka, hiirihaukka, valkoselkätikka, järripeippo, närhi, varpuspöllö, käenpiika, töyhtötiainen, haarahaukka, kuhankeittäjä, kuukkeli, mehiläishaukka, lapintiainen, hömötiainen, lapinuunilintu ja pyy.”
Nisäkkäät 7 lajia:
Susi, ahma, ripsisiippa, pikkulepakko, liito-orava, metsäpeura ja karhu.
Monet em punaisen kirjan lajeista ovat itse asiassa lisääntyneet viime vuosikymmeninä (1960-luvulta lähtien). Näitä ovat mielestäni esim maakotka, valkoselkätikka, susi, ahma, karhu. Närheä, järripeippoa ja pyytä en pidä kyllä uhanalaisena. Uhanalaisluokitukseen on usein syynä vähäinen määrä mikä oli jo aiemminkin tai se, että laji ei ole koskaan kunnolla levinnyt Suomeen (esim haarahaukka ym). Haarahaukka lienee maailman yleisin haukka, mutta meidän elinympäristömme lienee sille liian puhdas (ei raatoja). Ahma tuntuu leviävän nyt keski-Suomeen, havaintoja mm. kotipitäjästäni Lempäälästä. Hömötiaistakin on kuulemma vielä lähes puoli miljoonaa. Sitten myös yleistyneitä metsälajeja, kuten esim rautiainen. Lintuatlas 3:sta näkee että levinneisyyttään laajentaneita ja supistaneita on jotakuinkin yhtä paljon.
Eihän metsälehmus helpolla häviä, yleensä uudistuu paljolti kantovesojen kautta. Aiemmin puu harvoin tuotti itävää siementä. En näe mitään syytä sitä hävittää, päinvastoin. Aikanaan maksettiin veroja niinipuulla, mikä vähensi niiden määrää Suomessa. Mutta lienee edelleenkin yleisin jalo lehtipuu, levinneisyyden pohjoisraja keski-Suomessa.
Ruotsin vallan aikana tammi julistettiin kuninkaan puuksi. Piti myös viljellä tammea laivanrakennusta varten. Kaikki tammimetsät eivät ennenkään olleet luontaisia. Nykyisin tammi leviää tehokkaasti kuusikoihin lähiympäristöstä mm oravien ja närhien kautta.
Kyse lienee eniten metsän rakenteen muutoksista. Pohjois-Suomen nuoret männiköt ovat ohittamassa parhaan kasvuikänsä. Näin ainakin Kari T Korhonen arveli. sama ilmiöhän on todettu Ruotsissa, kasvu on taittunut. Lahopuun määrä oli muuten myös lisääntynyt. Metsien hiilivarasto on joka tapauksessa hieman kasvanut edelleen.
Uhanalaisluokituksessahan on sellainen vinouma, että varmasti myös 100 vuotta sitten suuri osuus linnuista olisi sen mukaan ollut uhanalaisia. Tätä harva nuorempi tietää. Luokitus on niin lavea että varsinkin silmälläpidettävä- luokkaan laji menee helposti. Itse asiassa jos katsoo viimeisestä Lintuatlaksesta (josta jo 10 vuotta) , niin lisääntyneitä ja vähentyneitä lajeja on suunnilleen yhtä paljon. Positiivisella puolella luokituksessa on vain yksi kategoria, elinvoimainen. Ei esim. lisääntynyt, voimakkaasti lisääntynyt jne. Ennen lintukirjoissa (esim Hilden 1960) oli luokitus: runsaslukuinen, melko runsaslukuinen, satunnaisesti esiintyvä, melko harvalukuinen, harvalukuinen-hyvin harvalukuinen.
Suomesta en muista kuin 1-2 hävinnyttä lintulajia (jotka nekin voivat palata), nimittäin kultasirkku ja kiljuhanhi. Sitten on tietysti joukko satunnaispesijöitä, kuten tunturipöllö hyvinä sopulivuosina. Yleisesti ottaen isot linnut ovat yleistyneet, kuten varislinnut (naakka, korppi), merikotka, hanhet, kurki, haikarat, merimetso jne ovat ja monet pienet varpuslinnut vähentyneet. On myös pieniä yleistyneitä lajeja, joita harva tunnistaa. Esimerkkinä rautiainen, joka pesii nuorissa kuusivaltaisissa metsissä, varsinkin aukioiden reunamilla.
Tämä epäily koskee mahdollista metsäyhtiöiden myyntikartellia. Ei suoraan metsänomistajaa. Tietysti voi olla niinkin päin, että jos tehdas saa hyvän hinnan tuotteesta niin silloin se on myös metsänomistajan etu.
Muistaako kukaan vielä kun Suomen metsäyhtiöillä oli yhteinen myyntikonttori. Tuttavanikin oli sen leivissä ennen EU aikaa myymässä paperia ympäri maailmaa. Nykyisin se on kielletty kartellina.
Tämä epäilyhän koskee mahdollista metsäyhtiöiden myyntikartellia. Ei suoraan metsänomistajaa. Tietysti voi olla niinkin päin, että jos tehdas saa hyvän hinnan tuotteesta niin silloin se on myös metsänomistajan etu. MTK/Mhy on kyllä ihan oikea taho edustamaan metsänomistajia. Mikä muu taho sitten ?
Muistaako kukaan vielä kun Suomen metsäyhtiöillä oli yhteinen myyntikonttori. Tuttavanikin oli sen leivissä ennen EU aikaa myymässä paperia ympäri maailmaa. Nykyisin se on kielletty kartellina.
