Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Vastataanpa nyt viimein GLA:lle. Motouskit ja koneet loppuvat maastamme kesken ,jos kaksivaiheinen kasvatustapa laajemmin yleistyy. Työlästä ja huonosti tuottavaa hommaa tekijän kannalta. Työn lopputuloskaan ei läheskään aina tyydytä kaikkia osapuolia. Jos työn joutuu tekemään tappiolla ja saa siitä pahimmassa tapauksessa vielä vittuilut kaupantekijäisinä ,ei liene ihme ,että kiinnostus moiseen on laimeaa.
Käykö GLA metsässä lainkaan?Ainakin alue on suppea ,kun väität ,että lahopuuta ei ole metsissä riittävästi ja lehtipuita on liian vähän.
Kun kulkee Keski-Suomen metsissä ja taimikoissa , voi nähdä havupuutaimikoita ,jotka ovat muuttuneet lehtipuuvaltaisiksi ja varttuneempia metsiä ,joista löytyy lahopuuta monta vuosikertaa. Viime talvi tuotti lahopuuaihioita paikoin jopa kokonaisen vuosisadan tarpeiksi.
Lahopuita lisääviä erillistoimia ei tarvita . Lehtipuutakin kertyy metsiin liiaksi asti . Harvassa tapauksessa jäädään alle 10%:n minimimäärään. Lähtötilannne taimikonhoidoissa on monesti 90% lehtipuuta ja 10% istutettua havupuuta . Lehtipuusta on siis runsaudenpula. Oikea toimenpide onkin ottaa liiat pois. Hirvet eivät ehdi kaikkea syömään.
Aloitetaan ensin metsänhoitorästien purkamisesta. Kun ne on puolitettu , katsotaan onko tarvetta puuttua sorkkaeläinten metsästyksen tavoitteisiin.GLA ei oikein näe metsää sorkilta.
Multialla todettuja tuhoja 1700 ha. Sieltä länteen ja ainakin Mänttään ja Jämsään saakka hajatuhoja riittää. Muutamasta motista kymmeniin/ha mäkisillä mailla varsinkin.
Olisi mielenkiintoista tietää , miltä Jyväskylän ympäristön alarajoille harvennetut jk-yritelmät näyttävät viime talven lumituhojen jäljiltä . Saattaa mennä kasvatusmenetelmä vaihtoon . Tuhojen määrä normaaleissa talousmetsissäkin on melkoinen. Parhaiten on kuitenkin menestynyt hyvin hoidettu talousmetsä huonommalle hoidolle jääneeseen verrattuna . Edelliseen saattaa jäädä vielä riittävä puumäärä tuhojen jälkeen . Jälkimmäiseen ei välttämättä ,alarajoille harsitusta metsästä puhumattakaan. Yllättävän paljon löytyy tuhopuuta vielä 160 mpy-tasoltakin. Yli 200 metrissä ollaan jo todellisissa ongelmissa laajoilla alueilla.
Kukapa tietää ,vaikka uutisten lyijymyrkytykseen kuollut susivainaa olisi erehtynyt kuikuilemaan liian lähelle ihmisasutusta ,jopa toistuvasti. Ainoa nopea ja oikeaan yksilöön kohdistunut toimenpide vahinkojen estämiseksi on ollut lähettää hauleja perään. Toinen vaihtoehto olisi ollut odottaa vahinkoja ja pitkää lupaprosessia ,jonka tuloksena olisi lopulta tapettu mahdollisesti väärä elukka. Se ,että susi löytyi keskeltä korpea ,ei tarkoita sitä ,että sitä olisi ammuskeltu lähelläkään ko paikkaa. Kinkeripiiri on ehtinyt vaihtua moneen kertaan ampumisen jälkeen ennen menehtymistä.
Lehtitiedoista päätellen lakia on ”höllätty” tuloksellisesti myös maakunnassa Pirkanmaan ja Keski-Suomen rajamailla.
On vain harmi ,kun Jesse alkaa oppia oikeaksi puuntuottajaksi. Keskustelupalsta näivettyy ,kun aletaan olla kaikki samaa mieltä.😊
Juuri ,kuten jätkä kertoo. Pitkä kanto on paras vaihtohehto niin koneiden renkaiden ,kun raivaustuloksenkin kannalta. Viistopäiden tekoa on kuitenkin syytä välttää. Mahdollinen toinen raivauskin on helppo toteuttaa , kun kannon päästä mahdollisesti nousevat versot lähtevät kertasipaisulla lyhentämällä hieman vanhaa kantoa. Tosin suurin osa kannoista on ehtinyt lahota jo tuossa vaiheessa tuottamatta kantovesoja. Pitkä kanto ehdottomasti paras.
Jesse tehnyt arvostettavan ratkaisun. Ihan kunnon tie on rakennettu tarkentuneesta mitoituksesta päätellen. Grouppikin on tehnyt palveluksen hakiessaan loput puut tierungon ollessa jäässä paremman tien varteen. Kelirikkoaika on uusilla tiepohjilla pitkä. Kelpaa sitä pitkin ajella aukkoja katselemaan ja taimikoita hoitamaan , kun se on kuivunut kunnolla.
Voisi kannattaa laittaa varmuuden vuoksi puomi ja ajokieltomerkki tien alkuun kelirikon ajaksi ,ettei hyvä mene vahingossa pilalle jonkun eksyessä kokeilemaan liian aikaisin Jessen uutta tietä.