Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Käsitteessä pikkutukki on kovasti vaihtelua. Viime vuodet Groupin pikkutukki-nimikkeellä korjattu puutavaralaji on ollut tekemissäni leimikoissa pituuksiltaan 2.6-3,12 dm. Parasta aikaa aamuvuoron kollega tekee niitä , jos puiden laatu antaa myöden. Parru-nimikettä ei tavaralajiluettelosta löydy.
Joskus olen ihmetellyt sitä , että siellä , missä pikkutukkiaihioita olisi runsaasti , tavaralaji on kuitu . Monesti pikkutukkia on yritettävä vääntää väkisin hyvinkin kiharaisista puista. Näillä samaisilla kohteilla tavaralajivalikoima pyrkii olemaan muutenkin tarpeettoman laaja. Sanomista tulee helposti kahdelta suunnalta , kun runsaalla tavaralajimäärällä luodaan kovia odotuksia asiakkaiden mieleen . Poru alkaa kun , sahalle päätyy väkisinkin mutkaisia tukkeja ja isännän mielestä kuitukasassa on liikaa paksua puuta.
Jätkän kommenttiin ritiläautosta totean ,että meillä niitä on kaksi. Koneita on sen verran ,että kilometrin-kahden hiekkatiesiirtoihin niitä harvoin käytetään . Jos useampi siirto on samalla suunnalla aikatauluun sopivasti ,siirretään lyhempiäkin matkoja . 50 kilomerin edestakaista ajoa tuskin pikkusiirron takia tehdään . Ritiläauton takarampissa on terä ,jolla tie tasataan tarvittaessa.
Telavarusteisella koneella tiellä liikuttaessa ajolinjan valinta pois autojen raiteesta vähentää autoilulle aiheutuvaa haittaa. Toiset pyörät/telat tien keskellä ja toiset aivan reunassa kulkiessaan tuskin aiheuttavat merkittävää vahinkoa kunnolla rakennetulle tielle . Toistuva ajo samoja raiteita on eri juttu . Tämän vuoksi puukuormat pyritään aina purkamaan metsän puolelta ,vaikka moni mo haluaisikin tinkiä varastoalueen koosta .
Nykyään mennään alle parin kilometrin siirrot hiekkatietä pitkin ajamalla , vaikka telat olisivat päällä . Kertaakaan en ole yli 20 vuoteen teloja motosta irrottanut siirron ajaksi ja tuskin eläkkeelle siirtymiseen mennessä irrotankaan. Molemmissa päissä tällä hetkellä metriset telat . Melkoista kolkutusta , mutta kone siirtyy tarvittaessa vaikka ajamalla(=keskimäärin kerran kuussa).
Ratkaisu kannattaa tehdä niin,kun itsestä tuntuu parhaalta . Ympäristöstä ei kannata ottaa paineita . Todelliset ystävätkin erottuvat ratkaisun myötä.
Itse tein kaupat vataavan kokoisesta tilasta runsaat 20 vuotta sitten . Päivääkään en ole rtekemisiäni katunut . Ratkaisu on ylittänyt odotukset moneen kertaan.
Arnold voi tarkistaa sertifiointiluokan metsäsuunnitelmastaan . Keskustelussa olevan sertifiointimuodon ehdot eivät ainakaan täyty .
Päätös liittyä FSC-sertifikaatin piiriin on sen verran tuore ,että jokainen lohko ei vielä tällä hetkellä täytä vaatimuksia. Kenties hankalimmista kohteista on pyritty eroon juuri siitä syystä.Tämä lievempi sertifikaatti on ehdoiltaan niin väljä ,että näyttää riittävän ,kun osaa kirjoittaa soppariin nimensä . Metsienhoidon taso voi olla varsin vaatimaton.
Kun nykyisiä työkohteitamme koskevissa työohjeissa on merkintä FSC , sen taatusti huomaa kyseisen tilan tavasta tehdä asiat kunnolla. Taimikot on perattu ajoissa ja hakkuukohteet on vamisteltu hyvin ,jotta hakkuutyö voidaan toteuttaa onnistuneesti .
PSF edellyttää tekoja. Pelkkä läsnäolo ei riitä . Pelko puumäärän alenemisesta kyseisen sertifikaatin johdosta on aiheeton. …eikä järjestelmään kukaan pakota liittymään ,jos sen kokee uhkaksi
Pikkuisen ontuvia nuo Jessen arvailut . Minulla on voimassa olevat lisenssit toimia sekä Groupin että UPM:n leimikoilla.FSC-sertifikaatin edellyttämät tutkinnot olen suorittanut molemmille firmoille erikseen . Pohjana tietenkin aiemmin suorittamani luonnonhoitotutkinto . Groupin työmailla kuluu luonnollisesti suurin osa ajastani ,mutta UPM:n puolella kokemuksia kertyy vuosittain viikoista kuukausiin. Grouppiin sidoksissa oleva omistajataho on ollut pääasiallinen työllistäjäni viimeiset 15 vuotta . Työmaat sijaisevat neljällä eri paikkakunnalla Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Olen ollut etuoikeutetussa asemassa siinä suhteessa ,että olen voinut seurata metsien käsittelyn kehitystä sekä yhtiöiden ,että yksityisten mailla . On todettava ,että yhtiöt ovat edelläkävijöitä ja toiset tulevat perässä ,jotkut hyvinkin kaukana.Tämä on tilanne sertifiointienkin suhteen.
PS. Jesseä kehottaisin tarkistamaan kiireesti sertifiointiluokkansa . Pikkuisen epäilen ,että kriteerit FSC:n suhteen eivät täyty. Meille työohjema kerto ko tason tai sen ,että kohde ei ole sertifioitu.
Listoilla ei hirviä kaadeta . Tarvitaan muutakin kättä pidempää . Liikennevahinkojen määrä on yksi kiistaton dokumentti. Metsäpuolen eväät eivät ole yhtä hyvät tutkittaessa hivien aiheuttamia vahinkoja. Vuonna 2006 hivivahinkoja korvattiin runsaalla viidellä miljoonalla. Pari vuotta sitten luku oli enää puoli miljoonaa. Vahinkokorvausehtoja on lisäksi lievennetty vuoden 2006 jälkeen. Tästä huolimatta korvausmäärät laskivat ja mitä todennäköisimmin myös vahingot. Viimeisin muutos korvausehtoihin lisäsi korvausten määrän 1,5miljoonaan ja siinäkin todettiin perusteiden muutoksen olevan suurin syy korvaushakemusten lisääntymiseen.
Timpalle totean ,että mielipiteeni perustuu näkemääni ja kokemaani . Katteeton propakanda ei minuun uppoa.
On totta ,että valtaosa palstalaisista kasvattaa metsiään kuhtuullisen hyvin ,mutta tilastot siitä ,että valtakunnan tasolla taimikoiden varhaishoitoa tehdään alle puolet tarpeeseen nähden ja että rästit kasvavat edelleen ,kertovat toista. Jotkut jopa viivyttävät töitä saadakseen enemmän kemerakorvauksia ,vaikka metsä on menossa hyvää vauhtia pilalle. Tätä ei tapahdu jos noudattaa FSC-n kriteereitä muutenkin ,kun paperilla.
