Käyttäjän suorittava porras kirjoittamat vastaukset
-
Kuten jo edellä totesin , on parempi kysyä asiaa Hägglundilta itseltään , niin asia selviää . Hän tuntee paikalliset olosuhteet ja tilanteen parhaiten. Hän on varmasti perustellut mielipidettään laajemminkin , kun todeten , että ”Se merkitsisi pienen hirvikannan puolittumista ”.
Tässä olisikin Metsälehdellä oivallinen tutkivan journalismin paikka . Mitä seuraa , jos hirvikanta puolitettaisiin keskustelussa esiintyneillä alueilla?Asiantuntijana voisi toimia Martin Hägglund ja kysymyksiä palstalaisten puolesta olisi esittämässä Anneli Jalkanen. Näin menetellen jäisi spekulaatioille vähemmän tilaa ja kaikki näkökulmat tulisivat laajemmin käsitellyksi.
PS. Olen kovasti ihmetellyt sitä , miksi pidettiin valtavaa porua hirvien liiallisesta määrästä tilanteessa , jolloin hirvikanta oli pitkään aikaan alimmillaan (2012). Porusta huolimatta (tai sen ansiosta)kanta on kuitenkin kasvanut vakaasti viime vuoteen asti. Edelleen ollaan varsin kaukana 2000-luvun alun huippuvuosien tasosta.
Niin ..unohtui mainita , että hirvikolareita tapahtui varsin runsaasti samaan aikaan susien saalistaessa hirviä valtatien tuntumassa . Aina ei ”jahti” johtanut kaatoon ,vaan hirven ikävään loukkaantumisen susien repimänä . Näitä raadeltuja , mutta liikkumaan kykeneviä hirviä joutui srva -porukka lopettamaan useita muutaman vuoden aikana.
Jesse voi aivan huoletta kavaltaa meikäläisen viranomaisille. Oma osuuteni oli normaalin kansalaisen tapaan ilmoittaa havainnoistani petoyhdyshenkilölle. Hän ilmoitti havainnot edelleen riistahallinnolle. Ei enempää eikä vähempää . Työmaani olivat tuohon aikaan susireviirillä ja havintoja kertyi vähintään viikottain. Jossakin vaiheessa (yli 10 vuotta sitten ) ei olleut enää mitään ilmoitettavaa.
Susien viihtyvyyttä heikensi eräässäkin tapauksessa kovasti niiden aiheuttamat merkittävät kotieläinvahingot useilla tiloilla , suohautaan susien ahdistamana joutunut hevonen , susien pillastuttama ratsu ja norkoilu hevos-ja karjatilojen lähituntumassa . Pyyntilupaa anottiin useiden hakijoiden toimesta kolme kertaa turhaan. Sitten alkoivat jäljet hävitä ja vihdoin loppuivat kokonaan. Sen pituinen se!
..eli ei menesty , jos käytös ei parane.
”Keski-Suomeen mahtuisi jokunen lauma, vasta satunnaisia jälkiä nähty.”
…ja jokaista laumaa kohti olisi varattava 150-200 ”ylimääräistä”(=tavoitekannan lisäksi) hirveä ….ja koiria voitaisiin käyttää jahdissa vasta , kun maassa on lunta eli marraskuun lopulla tai joulukuussa. Sitä ennen ei voida riittävällä varmuudella turvata koiria joutumasta susien suuhun.
Onneksi susi ei menesty Keski-Suomessa….
”…etteikö hirvenmetsästystä koskevia lakeja muutettaisi. Moni saattaa jopa yllättyä tulevan muutoksen nopeudesta.”
Esimerkiksi Visakallon luettelosta puuttuneen hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu kesi lähes 10 vuotta . Se on ollut käytössä vasta kolme vuotta (= yhtä kauan , kun uusi kemeralaki). Nyt lähtee käyntiin seuraava kolmivuotiskausi .
Koko maan kattavasta tavoitetiheysvaatimuksesta on luovuttu ja jokainen riistakeskusalue määrittelee tavoitteensa itsenäisesti . Tämän voi käydä toteamassa esim. kohteesta ”hirvenpyyntiluvat alueittain 2018”. Aluetta (esim. Lappi) klikkaamaalla selviää pyyntilupien määrä ja perustelut , miksi ko lukuihin on päädytty.
Koirien menetyksistä sen verran , että ”sesonki” alkaa , kun koirien kiinnipitoaika päättyy 20.08. Samoihin aikoihin susiperheen pienimpiä aletaan opettaa elävän riistan saalistamiseen . Valitettavasti kohteena on kuitenkin aluksi joku lampola , jossa käydään pitämässä taisteluharjoituksia. Lammas on helppo saalis . Metsästäjien jahtikautta varten harjoittelevia koiria syödään välipalaksi. Laiduntava vasikkakin päätyy helposti susien suuhun kohdalle sattuessaan.
Edellä vain osa niistä tapahtumista mitä muuan edesmennyt susilauma vuosikymmen sitten useita kertoja aiheutti . Samaa kavaa näyttävät nykyisetkin sudet toteuttavan esiintymisalueillaan .
Lukekaa tiedotteista alueillenne myönnetyt lupamäärät ja kaatosuositukset niin ei tarvitse jorista joutavia .
Tuolle ”Visakallolle ” on todettava, että vasta talvehtivan hirvikannnan tasolla 120 000 kpl alkaa löytyä niitä isosarvisiakin uroksia merkittäviä määriä .
Nykytiheyksillä ravintoresurssejakin on aivan riittävästi eli ruoka ei tule loppumaan. Lisääntyvä metsien käyttö pitää siitä huolen . Veroleimikot 1990-luvun lopulla olivat hyvä esimerkki siitä.
Noita esityksiä hirven saattamiseksi haittaeläimeksi on kuultu ja 1970-luvulta lähtien eikä merkittävää kehitystä siihen suuntaan ole tapahtunut ja tuskin ihan lähivuosina tapahtuukaan . Nykyisen hirvikannan hoitosuunnitelman mukaan toimitaan seuraavat kolme metsästyskautta.
Lihan yleinen vähentäminen ruokavaliosta saattaa olla merkittävä syy metsästysharrastuksen hiipumiseen metsästäjien vanhenemisen ohella . Kun metsästetään vain se ,mitä jaksetaan syödä ,jää lupahirviäkin juoksemaan . Liha säilyy parempana elävänä , kun pakastettuna eikä tarvitse tehdä huonoja vaihtokauppoja ”malmin kreikkalaisten” kanssa.
Samoja ajatuksia ,kuin ”Visakallolla”. Normaali työaika on jo takana , mutta jatketaan vielä ,kun peukalo heiluu ja tsaarin aikaan syntynyt äiti vielä kurvailee pyörätuolilla palvelutalossa.
Ihmettelen siis minäkin ehtoopuolen metsien suosimista ja ylistystä siitä ,että siellä monimuotoisuus kukoistaa . Kalman katkua sieltä vain löytyy ja vain niukasti elinvoimaa. Taimikoissa ja nuorissa metsissä on eloa ja turvaa tulevaisuutta varten .
