Käyttäjän Svedu Petteri kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 123)
  • Svedu Petteri

    ”Siihen ne vuokrat sitten solahtaa, tuommosta tornia on 13 tonnin Hitachilla hankala ruveta kaatamaan omana työnä…”

    Ei tarvitse muuta kuin ruuvata ankkuripultit auki, niin kyllä se nurin lähtee. Runko on ohutseinäistä putkea, joten romumies voisi olla siitä kiinnostunut, jos ilmaiseksi saisi. On kyllä työlästä romua, kun on niin ilmavaa.

    Yksi vaihtoehto perinteinen ongelmajätteiden hävitystapa maalla: ”Antaa olla vain, kyllä perikunta hoitaa”.

    Jos minulla olisi tuulivoimalan runko tontilla, niin tiputtaisin siivet ja laitteen alas. Voi olla kyllä kallis homma, jos tarvitsee nostureita ja asentajia. Runkotolpan nokkaan tekisin näkötornin. Sinne voisi kiivetä tolpan sisällä olevia tikkaista tai portaita pitkin.

    Svedu Petteri

    Muistakaa noissa sopimuksissa, että sitten alkaa vasta rahaa tulemaan, jos homma toteutuu. Nyt vain haalitaan paikkoja lähes ilmaiseksi. Jos tekee pitkän sopimuksen, niin silloin siihen paikkaan ei voi tehdä mitään muuta.

    Miettikää sellainen vaihtoehto, että tuulivoimayhtiöllä ei ole rahaa maksaa vuokria. Mitä sitten teette? Firma menee nurin. Jos hyvin käy, jää teidän maalle loppuun ajettu tuulivoimala. Saa sen toki nurin ja metalliosat romuksi. Laittakaa sopimukseen jokin ehto tilanteelle, että vuokria ei kuulu.

    Omasta mielestä Suomessa ei ole mitään järkeä tehdä Etelä-Suomen sisämaahan tuulivoimaloita. Niiden rakentaminen ja käyttö on mahdollista ydinvoimalla tuotetun sähkön myyntituloilla ja valtion tuilla. Jos tuulivoimalla tuotetun sähkön hinnassa olisi kaikki kulut, harva ostaisi ”vihreää sähköä”. Meren rannalla ja tunturissa tuulivoimalat voivat olla kannattavia.

    Ongelma on se, että eihän sisämaassa tuule usein niin hyvin, jotta tuulivoimala tuottaisi sähköä. Kaiken lisäksi kaikki vanha kapasiteetti pitää olla kunnossa, koska eihän tuulivoimaloista ole välttämättä apua, kun ulkona on -30oC pakkasta ja teollisuuden koneet pyörii täysillä.

    Itse olen ihmetellyt Joutsenossa 6-tien vieressä olevia tuulivoimaloita. Tosi harvoin ne pyörii kunnolla. Jos vuotuinen maksimi kapasiteetti on 100%, niin niiden tuotto on varmaan joitakin prosentteja.

    Nyt tuulivoiman puolustajat ja tuulitukien nauttijat voisivatkin laittaa kovat luvut pöytään. Mitä maksaa rakentaminen, ylläpito ja isommat rempat? Mitä saadaan sähköstä? Turha kiertely ja kaartelu pois, mitä on alan sivuilla:
    http://www.tuulivoimatieto.fi/

    Nyt näyttää siltä, että maan talouden tila alkaa aika hyvin torppaamaan näitä tukiin perustuvia villiä visioita.

    Saa sitä pientä lottovoittoa tuulivoimalan muodossa toivoa, mutta ei pidä masentua, jos mitään ei kuulukaan:).

    Svedu Petteri

    Otsikko olisi täsmännyt myös tähän ajankohtaiseen uutiseen:
    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288713815261.html
    Malttia nuorisolle!

    Svedu Petteri

    Myyräsuojassa kartionmalli auttaa pysymään pystyssä. Kiepillä oleva salaojaputki on hieman kaarevan oloinen luonnostaan, joka ei ole hyvä asia. Jos käytät suoraa putkea 110 mm ja pituus on 20 cm, niin kyllä sillekin hintaa tulee, kun huomioi putken ja sahaukset. Jos et saa jostakin edullisesti. Hyvä vielä varmaistaa, että materiaali hapristuu auringossa. Salaojaputki ei saata noin tehdä 5-10 vuoden aikana. Sinun pitää halkaista se putki, jotta saat sen pois puun ympäriltä, ennen kuin se alkaa ahdistamaan puuta.

    http://www.taloon.com/salaojaputki-dn50-50-44mm-200m/LVI-2576209/dp?openGroup=1154

    http://www.taloon.com/salaojaputki-dn80-80-71mm-100m/LVI-2576227/dp?openGroup=1154

    http://www.taloon.com/salaojaputki-tupla-sn8-110-95mm-6m/LVIN-2518202/dp?openGroup=1154

    Sanoisin, että katsele valmiita muovisia myyräsuojia. Valitset sopivan koon ja sitten etsit hinta-laatu-suhteeltaan sopivan toimittajan.

    Voit myös laskea taimen hinnan, myyräsuojan hinnan, työn hinnan ja sitten sen, mitä siitä lehtipuusta saa ensiharvennuksessa (1-2 eur / kpl). Onko näissä metsähommissa järkeä vai ei:)?!

    Svedu Petteri

    Liian harva – liian tiheä…

    Liian harva on helposti riskitapaus. Myrky tekee helposti tuhoja. Saattaa tulla kolhuja korjatessa. Jos niistä vähistä vielä kuolee syystä tai toisesta joitakin, niin sitten on todella harvaa. Jos pitäisi valita, niin itselle ainakin hieman liian tiheä, kuin liian harva. Vielä sellainen toive, että poistetaan pienimpiä puita (vaikka ei tule kuutioita), jos eri kokoisten puiden laatu on sama.

    Svedu Petteri

    Tuo varmat pois on hyvä menetelmä. Itse sahalla harventaen on usein sääliä, eikä kaada isoja puita pois. Kaatelee vain jälkeen jääneitä varmoja tapauksia. Helposti jää liian tiukaksi.

    Kone kun menee metsään, niin on pakko tehdä leveä ajoura. Sen pitää olla melko suora, joten jos sattuu isoja puita, niin on pakko kaataa. Jos on isoja kiviä, niin nekin pitää kiertää. Usein sitten sattuu ne parhaat puut siihen kohtaan, mistä koneella on pakko mennä.

    On ollut hauska lukea näitä juttuja. Moottorisahalla kohtuudella tehdyt harvennukset ja kaikki isot puut säästäen ei olekaan ihan huono juttu kuusikoissa. Tulee myös pienemmät ajourat, jos traktorilla ajaa.

    Eihän tuo sahalla teko mikään ratkaisu ole. Onnistuu vain itse tehden sopivassa mittakaavassa, kun huomioidaan metsän määrä ja käytettävissä oleva aika. Ei sitä montaa hehtaaria syksyllä ja talvella harventele palkkatyön lisäksi, jos työn tekee viikonloppuisin ja lomilla.

    Svedu Petteri

    Tuo suurien kuutioiden tavoittelu on kuin huippu-urheilua. Kyllä niitä varmaan tulee, kun on perintötekijät kunnossa, osaamista, kovaa työtä ja hieman tuuria. Ei voi kyllä yleistää, että kaikki alkaisi kohtuu vaivalla tuollaisia metsiä saamaan. Pitää tyytyä siihen, mikä tulee kohtuu vaivalla itsestään. Eihän täällä löytyisi puulle enää käyttöä, jos kaikki metsät tuottaisi tuolla tapaa. Ahkerien metsänkasvattajien taloudellinen pelastut on luomukasvattajat, jotka antavat olla metsien oman onnensa varassa.

    Svedu Petteri

    Minä en kyllä ymmärrä muutenkaan, miksi joku kasvattaisi lehtikuusia. Kyllähän joku voi ajastaan niitä ostaa, mutta on vain kotimaisen erikoisuuspuun markkinat pienet, koska ulkomailta tulee valmista laudelautaa halvalla. Pitkospuita niistä voisi sahailla.

    Svedu Petteri

    ”Tiedätkö muuten monennella vetäisyllä saha käynnistyy takuulla ja aina ja merkistä riippumatta?
    Lähetetty: 27.06.2014
    Lähettäjä: Roisto Reipas”

    Viimeisellä:)!

    Bensaa ei kannata sahata ihan loppuun. Heti kun ilmenee loppumisen oireita, niin seis ja tankkaamaan. Muuten voi joutua nykimään reilusti.

    Svedu Petteri

    Minulla ei ole mitään tieteellistä kokemusta asiasta, mutta jos ruiskutat ensi keväänä heti lumien sulamisen jälkeen vesisateessa, niin tuskin on mitään haittaa. Ei ole uusia vuosikasvaimia ja vesi puhdistaa taimen.

    Jos oikein varman päälle haluat pelata ja alue on pieni, niin voit suojata taimen esim. 1,5 l limsapullolla, jonka kylkeen olet laittanut 1 m varren, jotta ei tarvitse kyykkiä.

    Jos teet tuon suojauksen ja ruiskutat esim. kesäkuun alussa, niin samalla voit myrkyttää heinikon. Tuota ainetta voi sotkea rikkaruohomyrkkyjen kanssa. Tarkista yhteensopivuus paikasta http://www.tankmix.com (vaatii kirjautumisen)

    Soita Yaran palvelunumeroon ja kysy myös sieltä:).

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 123)