Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 3,601 - 3,610 (kaikkiaan 6,589)
  • Timppa

    ”Yhtymässä mahtaa olla ainakin samat veroedut verrattuna yhteismetsään.”

    Ei ole.  Yhteismetsän veroprosentti on nykyään 26,5.  Eikä vaikuta muiden pääomatulojen veroprosenttiin.

    Timppa

     Sen sijaan voisimme kokeilla lisätä petojen määrää ja seurata vaikutuksia.”

    Vaikea uskoa, että petojen määrää nykyisestä lisäämällä pystyttäisiin myyräkantoihin vaikuttamaan.  Enkä edes usko, että petojen määrää voitaisiin lisätä.  Nythän luonto kompensoi poikastuottoa lisäämällä metsästyspaineen vaikutusta.   Niinkin on, että vaikka jossain metsästetäänkin, niin toisaalta on laajoja petojen ”rauhoitusalueita” kuten meilläkin.  Myyriä on tai ei ole petojen määrästä riippumatta.

    Lapissakin on joskus pienten  jyrsijöiden joukkoesiintymisiä vaikkei lähitienoillakaan hakata metsiä.

    Pienten hirvieläinten kantoihin pystytään sitä vastoin vaikuttamaan monellakin tapaa metsästyksen lisäksi.  Talviruokinnasta luopuminen on tehokas keino.  Ilveskannan lisääminenkin vaikuttaa.  Toisaalta silloin tulee syödyksi kettuja ja supeja, joten todellista vaikutusta myyräkantoihin ja borrelioosiin voi vain arvailla.

    Timppa

    Mielenkiintoista.  Vuonna 2017 oli Thl:n tilastossa 2318 borrelia-tapausta.  (lisäystä vuodesta 2916 385 kpl eli 20 %)  Tapauksista oli 657 kpl Ahvenanmaalla siis lähes 30 %.  Tuskinpa Suomen myyristä asustaa 30 % Ahvenanmalla.  Sitävastoin aika suuri osa metsäkauriskannasta.

    Timppa

     Punkkien tautisuudella ei kuitenkaan olisi enää suurta merkitystä, jos punkkeja olisi vähän.”

    Tämä on itsestäänselvyys.  Punkkien tautisuusprosenttiin emme voi vaikuttaa, mutta pienten hirvieläinten määrään.   Kuten ole usein kirjoittanut, niin meiltä Keski-Suomessa loppuivat punkit, kun metsälaidunnus lopetettiin ja lehmät vietiin teurastamoon.

    Onko sinulla Anneli jotain käyrää borrelioositapausten kehittymisestä?

    Timppa

    Toisin sanoen, hypoteettisesti kuvio menee näin: kasvisyöjät altistavat meidät punkkitaudeille, lihansyöjät eli pedot suojaaavat meitä niiltä.”

    Tämä olisi saatava iskettyä metsästysasioista päättävien kalloihin, mutta ne taitavat olla umpiluuta.  Keskustelin syksyllä tuntemani Metsästäjäliiton erään piirin (muuten fiksun) puheenjohtajan kanssa asiasta.  Ei kyllä ”ostanut” näkemystäni, että riistaruokinta pitää lopettaa, jotta pienten hirvieläinten kannat ja borrelioosiuhka saataisiin pienenemään.  Päin vastoin.  Jatkuvasti kehoitetaan lisäämään riistaruokintaa.  Pystytkö Anneli löytämään korrelaatiota borrelioosin ja pienten hirvieläinten kantojen välillä.

    Metsästäjäjärjestöissä vedotaan siihen, että supikoirista löytyy punkkeja ja ne siis lisäisivät borrelioosia.  Viime vuonna kirjoitin Hesarin yleisönosastoon tavoitteena saada riistaruokinta loppumaan, jotta villisikojen levittäyminen pysähtyisi.  Minuun otti yhteyttä tuntematon nainen, jolla on mökki Kemiössä.  Oli ollut epätoivoinen, kun kauriita pyöri pihapiirissä ja punkkeja sai napsia pois yhtenään.  Vasta, kun aitasi pihan, niin punkit loppuivat.  Kertoi valittaneensa noista kauriista jollekin paikalliselle metsästyspomolle.  Tämä tietysti syytti supeja punkeista.  Ei kauriita.

     

    Timppa

    Älä Anton arvaile.  Se lampeen kuollut hirvi jäi kyllä pysyvästi lampeen.  Kerran todellakin annettiin syömäkelvoton hirvi naapuriporukalle, joka siellä omalla käytti sitä supin haaskaksi.

    Tuollaisella lumikkotutkimuksella on tasan arvo jätepaperina.  Jos hajustetta läträä tarpeeksi saa mitä tahansa tuloksia.

    Sinänsä mielenkiintoinen kuvio on punkit, myyrät, supikoirat ja pienet sorkkaeläimet.  Anneli ehkä tietää siitä parhaiten.  Näin viime syksynä kuvan supista, jossa oli aivan valtavasti punkkeja.  Kysymys kuuluukin, että mistä supi kerää ne punkit ja pudottaako sitten samaan vai eri paikkaan.  Meillä Keski-Suomessa liikkuu,pihapiirissä supeja, 2 kulkukissaa ja joskus kettukin.  Punkkitartuntoja ei olla saatu vuosikausiin.  Ehkä nuo pedot pitävät myyräkannan kurissa ja pudottavatko ne pihasta keräämänsä punkit jonnekin muualle.

    Timppa

    Tiedoksi Anttonille.  Yleensä on oleillut siellä ”myyrähabitaatilla” n 6 kuukautta, mutta päättyneenä ja edellisenä vuonna  runsaat 7 kuukatta (huhtikuun lopusta joulukuun alkuun).  Meidän metsästysseurassa, jolla on maita n. 2800 ha, ei kukaan metsästä pienpetoja.  Tosin viime syksynä eräs hirvikoira haukkui supia ja koiran ohjaaja kolkkasi sen hengiltä.  Tuskinpa tällä on kuitenkaan tilanteeseen vaikutusta.

    Tilastojen mukaan metsästyksellä ei ole supikantoihin ainakaan vähentävää vaikutusta.  Ennen kuin  tehostettu metsästyskampanja alkoi, niin saaliiksi saatiin vuosittain n. 70000 supia.  Tehostetun kampanjan alettua supisaalis kasvoi pysyvästi 170000 supiin.  Siis supit korvaavat kasvaneen metsästyspaineen tuottamalla suurempia pentueita.  Monipäisten pentueiden kasvattaminen vaatii paljon ravintoa, joten voisi olla myös mahdollista, että nillä alueilla, joilla supeja metsästetään aktiivisesti, myyräkannat pysyvät paremmin kurissa.  Ainakin meidän havainnot tukevat tätä olettamaa.  Seudulla, jossa supeja metsästetään ahkerasti ei ole ollut myyrätuhoja toisin kuin meidän ”rauhoitusalueilla”.

    Timppa

    Kun myyränsyöjät (tärkeimpänä kettu) jätetään rauhaan, niin taimikoissa ei ole koskaan myyriä.”

    Anton vaan jaksaa.  Meidän päätilan metsistä ei pyydetä kettuja eikä supeja.  Myyrätuhoja on ollut jo 1980-luvulla (jouduttiin uusintaistuttamaan nyt ensiharvennusvaiheessa oleva 6 ha:n kuvio), 2006 ja 2009.  Voi olla myös niin, että vierekkäisillä aukoilla tuho vaihtelee.  Jopa samassakin aukossa.  Vuonna 2009 oli supin pesän vieressä miltei täystuho, mutta 100 m:n päässä ei käytännössä ollenkaan.

    Sitten toisella tilalla n. 60 km:n päässä ei ole koskaan ollut myyrätuhoja vaikka sillä seudulla on aktiivisia pienpetopyydystäjiä.

    Tuo särki-vertaus on mielestäni huono, koska särjillä on tuskin niin rajuja kannanvaihteluja kuin myyrillä.

    Timppa

    Vähän sivuun.   Pappi oli tavannut isäni, kun velipoika oli mennyt kihloihin.  Sanoi, että mitenkähän se sinun poikasi aikoo perheensä elättää.  Velipoika pisti arvostelun mieleensä.  Kului aikaa ja tulivat seurakuntavaalit.  Velipoika kuljetteli ikääntyneitä tuttaviaan äänestämään ja niinpä hänestä tulikin seurakunnan ääniharava ja valittiin kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi.  Ensimmäisessä kirkkovaltuuston kokouksessa hän totesi, että kyseessä on luottamustehtävä ja ehdotti, etteivät valtuuston jäsenet perisi kokouspalkkiota.  Ei siinä kukaan kehdannut vastaan väittää  Olisi tietysti saanut ahneen leiman.  Niin säästyi seurakunnan varat parempaan käyttöön.

    Velipoika hoiti virkaansa 24 vuotta.  Piti papin järjestyksessä ja seurakunnan talous- ja hengelliset asiat kunnossa.

    Näissä luottamustehtävissä saa parhaiten tulosta aikaan tuon tyyppisellä toiminnalla.  Korkeat palkkiot eivät ole aina peusteltuja ja saavat aikaan vain kateutta ja epäsopua.

    Meidän (suvun) yhteismetsässäkään ei makseta palkkioita ja hoitokunnan kokoustarjoilusta vastaa meilläkin isäntäväki omaan piikkiinsä.

    Timppa

    Kannattaa huomata, että yhteismetsällä, jonka tulot ovat yli 200 000 euroa vuodessa, pitää olla tilintarkastaja. Epäilemättä tilintarkastaja puuttuisi asiaan, jos jäsenten tasavertaisuutta loukattaisiin tai yhteismetsältä laskutettaisiin aiheettomasti.

Esillä 10 vastausta, 3,601 - 3,610 (kaikkiaan 6,589)