Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 3,611 - 3,620 (kaikkiaan 6,589)
  • Timppa

    Kyllä yhteislupaporukka tietää.  Se on selvää.  Ilmoitus tulee tehdä ainakin sinne vaikkapa sitten paperilla.

    Timppa

    Itsehän Tolopainen siitä juuri kerroit osittain.  Sitä paitsi kaikki yhteisluvan osakkaat tietävät sen mitä toiset ovat kaataneet.  Ei siis mitään salaista tietoa.

    Timppa

    Vastaa Tolopainen kerrankin suoraan.  Jos on mahdollista ampua tuon yhteismetsän maalla 10 hirveä, niin montako siellä ammutaan?

    Timppa

    Kyllä minä olen ollut hirvenpyynnissä 58 vuotta.

    Tuon yhteismetsän asiat ovat ainakin osittain hyvin.  Hirviä kaatuu, mikä on yhteismetsän kannalta tavoitekin.  Jos joku haluaisi viedä asian käräjille, niin kävisi kuitenkin juuri noin kuten edellä kirjoitin.

    Et kuitenkaan vastannut siihen, mitä niille vähemmistölle kiintiöityihin luville tapahtuu.  Jääkö osa hirvistä kaatamatta ja kasvattamaan hirvikantaa vuodesta toiseen, mikä ei taas ole metsille hyväksi.  Luulisi riistaviranomaistekin puuttuvan asiaan.

    Timppa

    Yhteismetsälaki 24 §:

    (Hoitokunnan ) kokouksessa ei saa tehdä päätöstä, jolla osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella annetaan osakkaalle tai jollekulle muulle ilmeisesti epäoikeudenmukaista etua.”

    Yteismetsälaki 28 §:

    ”Hoitokunnan jäsen ja toimitsija on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut osakaskunnalle. Sama koskee tätä lakia tai ohjesääntöä rikkomalla osakkaalle tai muulle henkilölle aiheutettua vahinkoa.”

    Minusta nämä kertovat sen, ettei kukaan voi laillisesti hillua yhteismetsässä.  Eikä osakkaita voi kohdella eri tavoin asuinpaikan perusteella.  Minusta hirvenmetsästysoikeuden jakaminen Tolopaisen kuvaamalla tavalla on ilmeisen epäoiketettu etu, koska epäilemättä osa jäsenistöstä  ei ainakaan metsästämällä pysty sitä hyödyntämään.  Kannattaa siis vielä kerran todeta se, että osakaskunnan kokouksessa voidaan tehdä laiton päätös ilman seuraamuksia.  Sehän on selvää. Hoitokunnan vastuulla on panna toimeen osakaskunnan kokouksen päätökset.  Kuten edellä laissa todetaan, niin laittoman tai osakkaiden tasapuolisuutta loukkaavan toimeenpanopäätöksen aiheuttamista vahingoista osakaskunnalle tai yksittäiselle osakkaalle vastaa hoitokunta.  Eikä asiaa auta sekään, että osakaskunnan kokous on asiasta päättänyt.  Vahinkokin on helppo näyttää toteen.   Otetaan lähtökohdaksi Metsähallituksen perimä vuosittainen hehtaarivuokra ja kerrotaan yhteismetsän pinta-alalla.  Sen joutuu hoitokunta korvaamaan, jos käräjille mennään.

    Mielenkiintoista olisi tietää, että onko tuo Tolopaisen esimerkki aivan elävästä elämästä ja miten ne 4 pienosakkaille jaettua kaatolupaa käytetään.

    Timppa

    ” Ja tuo enemmistöomistus voi olla 100:lla tai yhdellä.”

    Enemmistöomistus voi totta kai olla, mutta äänivaltaenemmistöä ei muuten voi olla yhdellä.  Kukaan ei voi äänestää yli 50 %:n osuudella ja äänten mennessä tasan voittaa se kanta, jonka puolesta äänesti useampi.

    En kyllä ymmärrä sitäkään miten hirvien kaatolupia voi laillisesti jakaa osakkaille ilman, että tasapuolisuussääntöä loukataan.  Enkä tietenkään sitäkään miten hirvenmetsästys yleensä voidaan jakaa yhden omistajan mailla useammalle.  Pitää olla tosi suuri yhteismetsä luokkaa Kuusamon ym, jotta pystyisi kilpailuttamaan lupia, koska pitää olla vähintään 1000 ha:n yhtenäinen alue.

    Meidän ohjesäännössä on sitä vastoin mahdollisuus tehdä metsänmyyntisopimuksia ilman kilpailutusta, jos hoitokunta katsoo sen yhteismetsän edun mukaiseksi.

    Joulukuusien ja polttopuiden otosta ei meidän ohjesäännössä ole mitään mainintaa.  Niitä saavat niin osakkaat kuin naapuritkin vastikkeetta edellyttäen tietysti, että homma tehdään metsänhoidollisesti järkevästi.

    Timppa

    Jos asiastakin.

    Eilen tuli luonto-ohjelma ”Metsien selviytyjät”.  Sitä oli muistaakseni kuvattu Ylöjärvellä ”oravametsässä”.  Varmastikin oravat viihtyivät siellä, koska kuvaaja epäilemättä ruokki niitä.

    Silmään pisti kuolleiden lahopuiden määrä.  Olivatko ne syntyneet myrskyn vai kirjanpainajatuhon jälkeen ei minulle selvinnyt.   Voi olla niinkin, että myrskyn kaatamista puista olivat tuholaiset siirtyneet eläviin puihin.  Yhtä kaikki tuo metsä on mahtava hiilidioksidilähde.  Nimittäin toinen silmään pistävä piirre oli se, ettei uutta kasvustoa ollut syntynyt vaikka metsä oli hyvin harva.

    Kuuntelin jonain sunnuntaiaamuna, kun Juha Laaksonen ja kuvaaja ihastelivat tätä metsää.  Olisi meillä keljut oltavat, jos kaikki metsät olisivat tuollaisia.  Eikä taitaisi oravillakaan mennä sen paremmin, kun kävyt loppuisivat.

    Ohjelma antoi mielestäni aika oudon kuvan oravien elämästä.  Yleensähän ne asustavat puissa ja syövät käpyjä.  Metsäkin vaihtui välillä Lapin kynttiläkuusikoksi ja revontuliksi.

    Timppa

    ”Sitten MJO kun pääset amiksesta huomaat että jotkut ajavat omia etujaan ja että rahalla hankitaan valtaa myös yhteismetsään.”

    Ei aivan ymmärrä, miten siitä vallasta yhteismetsässä voisi hyötyä muuten kuin omistusoikeuksien suhteessa.  Ylimääräistä etua ei saa.  Jos sitä aletaan jakaa, niin siitä joutuu hoitokunta vastuuseen.

    Suurella omistajalla on suuri intressi, mikä epäilemättä johtaa siihen, että yhteismetsän asioita hoidetaan hyvin.

    Timppa

    Epäilemättä ei ole pitkän päälle  kestävää, että vähäisessä käytössä olevia rakennuksia pidetään yhteisvoimin yllä.  Tällä kertaa on kuitenkin tehty niin, että vanhempi polvi, joka käyttää rakennuksia vapaa-ajan asuntoina on vastannut niiden merkittävimmistä perusparannuksista.  Perikunnalle jätettiin sen verran maata, että normaali ylläpito onnistuu.

    Fakta on, ettei kukaan tiedä, mitä jilakeskukselle jatkossa tehdään.  Se jää tulevien polvien päänsäryksi.  Ollaan vain huolehdittu, ettei tule akuutteja ongelmia.  Kaikkien rakennusten katot ovat äskettäin uusitut ja muutenkin huollot tehty ajallaan.

    Miten sitten yhteismetsäosuuksien kanssa jatkossa käy ei ole mitään varmaa näkymää.  Varmaankin tulee perinnönjakoja, joissa yhteismetsäosuudet ovat ovat yksi pelimerkki muun omaisuuden joukossa.

    Timppa

    Tilanne on sellainen, että n 90 vuotta sitten appivainaa osti suuren metsätilan kahden muun kanssa.  Sitten toinen näistä joutui konkurssiin ja hänen osuutensa päätyi erinäisten vaiheiden jälkeen kahdelle jälkeen jääneelle, jotka omistivat tilaa 50/50-suhteessa.  Appi-vainaa vastasi käytännön asioiden hoidosta.

    Sitten tämän toinen kumppani kuoli ja hänen osuus hajosi ex-vaimolle, leskelle ja rintaperillisille.  Siinä vaiheessa yhteisomistus oli pikkusen vaikeaa, koska toinen omistajaporukka oli riidoissa keskenään eikä mitään päätöksiä saanut syntymään.   Appivainaa pisti tilajaon vireille.  Jako toteutui tosin vasta hänenkin kuoltuaan.  Tuota yhteisomistuskautta kesti 40 vuotta.

    Puolisko jäi sitten appivanhempien perikunnalle, joka omisti niitä n. 40 vuotta ja muutti metsät yhteismetsäksi reilu 10 vuotta sitten.    (Perikunnalle jäi tilakeskus) Käytännön metsäasioista vastasi lankomies  n. 30 vuotta, minkä jälkeen minä olen vastannut n. 20 vuotta.  Mikä tarkoittaa mm hakkuu- ja kauppasuunnitelmien sekä hoitosuunnitelmien tekoa.  Perikuntavaiheessa varsinaisen päätöksen teimme yleensä lankomies ja minä.  Yhteismetsässä hoitokuntahan niistä lopullisesti päättää.   Useimmiten menee esityksen mukaan, mutta joskus  joku keksii paremman idean.

    En ole ole mikään patriarkka.  Sellaiseksi voi kyllä kutsua reilun 90 vuoden ikäistä lankomiestä.  Meikäläisen asema perustuu hyvään metsien tuntemukseen ja innostukseen asiasta.   Kaameaa olisi sellainen yhteisomistus, jossa joku alkaisi jyrätä toisia omien mielihalujensa mukaan.  Meillä on rakennettu yhteishenkeä määrätietoisesti.  Puuhastellaan ja retkeillään metsissä.  ”Työmaatukikohdassa” järjestetään juhannusjuhlia.  Nyt vietettiin ensimmäistä kertaa siellä jouluakin.  Läsnä olivat kaikki osakkaat ja runsaasti jälkipolvea.

     

Esillä 10 vastausta, 3,611 - 3,620 (kaikkiaan 6,589)