Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Sellainen hirvikoira, joka kulkee ohjaajansa tuntumassa joutaa rukkasnahaksi.
Reima:
” Luontaista uudistumiskykyä hyödynnän kun se suinkin on mahdollista.”
Milloin se mielestäsi on mahdollista? Meillä on naapurissa erään metsäyhtiön suuri tila. Männiköt he uudistavat äestäen ja kylväen. Eivätkö he osaa laskea vai onko heillä pienempi tuottotavoite kuin Reimalla?
Jos vielä kerran vastaisin Reimalle. Minä en osaa laskea sitä sinun NNA:a siksi, että minulta puuttuu oleelliset tiedot sen laskemiseen, koska en osaa ennustaa. Siksi lähden siitä yksinkertaisesta ajatuksesta, että tuotantokoneisto on pidettävä kunnossa kuen tuossa tehdasesimerkissä kuvasin.
Pihkatapin kanssa samaa mieltä. Tuntuu, että kaikki suositukset johtavat helposti liian myöhäisiin harvennuksiin. Silloin on pysyvästi hukattu puun kasvuvoimaa.
Mutta asiasta. En ole keksinyt (joidenkin arvostaman maisemaedun lisäksi) yhtään järkevää taloudellista syytä alkaa tuhota vuosikymmeniä jaksollisesti kasvatettuja metsiä jatkuvalla kasvatuksella. Jaksollisessa kasvu on parempaa sekä puun laatu ja hinnat parempia kuin jatkuvassa kasvatuksessa. Kummassakin kasvatustavassa joudutaan tekemään perkauksia ja istutuksia. Jaksollisessa tietysti muokkauksiakin. Joka tapauksessa kokonaistulos jaksollisessa kasvatuksessa on ylivoimaisesti parempi kuin jatkuvassa kasvatuksessa.
En siis voi millään pitää hyväksyttävä, kun professori käyttää arvovaltaansa jatkuvan kasvatuksen markkinointiin.
Jovain. Minä en ole ollut koskaan kieltämässä mitään kauppatapaa. Olen vain tedennut, että omatoiminen metsän hakkuu on hullunhommaa. Poikkeuksena tietysti sellaiset tyypit, joilla on siihen koneet ja muut edellytykset.
Sen sijaan olen useammankin kerran huomannut joidenkin tyyppien vaativan sitä, että nykyinen kauppajärjestelmä pitäisi kieltää.
Reimalle. Tuntuu, ettet oikein käsitä investoinnin ja ylläpidon eroa. Jos minulla on joku tehdas ja sieltä hajoaa joku kone, niin ylläpitääkseni tuotantoa minun on ostettava uusi kone. Kyse ei ole investoinnista. Jos sen sijaan hankin tehokkaamman koneen, niin silloin lisätehon tulee tuottaa. Sama tilanne on metsässä. Minun on huolehdittava sen uudistamisesta. Muuten homma kärsii. Siis normaali metsän tuottokyvyn ylläpito ei ole mitään investointia. Sen sijaan, jos lannoitan metsää parantaakseni sen tuottoa, niin kysessä on investointi, jonka on annettava joku tuotto. Aivan samoin kuin ostaessani metsää, koska minulla on muitakin sijoitusvaihtoehtoja.
”Metsänomistajalla ei juurikaan ole sanomista puukauppaan, korjuuseen, ei myöskään metsänhoitoon, sillä karavaani kulkee ja ohjautuu sen mukaan.”
Näistähän on jankattu Jovainin kanssa vaikka kuinka paljon.
En todellakaan halua muuttaa nykyistä puukauppasysteemiä. Lähetän sähköpostia ostajille ja saan sitten tarjoukset postissa. Nykyään hinnatkin ovat ihan kohtuullisia. Kauheata olisi, jos itse pitäisi organisoida koko puuha. Kyllä olisi vaivaa ja taatusti rahaa jäisi homman jälkeen vähemmän kuin nyt. Nyt voi vapaasti päättää kenelle myy vai eikö myy.
Kyllä ainakin toistaiseksi yhtiöt ovat tehneet meidän metsissä puunkorjuun juuri kuten ollaan haluttu. Täysi sanavalta metsänomistajalla.
Metsänhoitoa säätelee lähinnä luonnonlakien asettamat reunaehdot. Niiden puitteissa on joskus enemmän joskus vähemmän vaihtoehtoja. Nimittäin, jos haluaa sen omaisuuden säilyvän entisellään tai muuttuvan arvokkaammaksi. Luonnonlakeja emme voi muuttaa.
Kun lukee sen Maaseudun Tulevaisuuden jutun, niin ei voi tulla muuhun johtopäätökseen, että professori markkinoi yritystään hyvin kyseenalaisilla perusteilla. Ihme, että voi olla sivutoimilupa tuollaiseen yritykseen.
Eikös se Pukkala joskus todistellut, että aukot taimettuvat 10 vuodessa. Yleensähän ne taimettuvatkin, jos taimiksi lasketaan leppä, pihlaja, paju ja hieskoivu. Kun tuon tasoisilla väitteillä tuetaan omaa bisnestä, niin kyllä siinä jonkun pitäisi todella viheltää peli poikki.
Ei minulla ole mitään pakkopaitaa ja ymmärrän, että voidaan ajatella toisinkin. Vaikkapa väärin. Mutta sitä en todellakaan ymmärrä, että tiedemiehen asemaa käytetään väärin. Me voidaan Reiman kanssa väitellä asiaoista ja silloin vastuu on lukijalla. Kun proffa esittää jotain, niin kyllä vastuu on silloin proffalla ja Yliopistolla.
En muuten ymmärrä sitäkään, että mitä hyötyä saa joku yhdistys olisi aikanaan saanut väärän tiedon levittämisestä. Yhdistyksen jäsenyys oli käytännössä pakollista, joten miksi joku olisi esittänyt jotain muuta kuin oikeaa tietoa.
En myöskään väitä, että metsätalous on kannattamatonta, mutta tiedän, että on muitakin sijoitusvaihtoehtoja. Ne voivat paremmin tai huonommin kannattavia. Nykynäkymillä aika huonosti kannattavia. Mutta kukapa sitäkään tietää.
Kyllä minua järkyttää, jos joku proffa harjoittaa liiketoimintaa ja edistää sitä vetomalla sellaisiin seikkoihin, joista tiedemaailma ei ole millään tavoin yksimielinen. Minusta kyseessä on harkittu petos, joka kohdistuu yksilöihin, joilla ei ole mahdollisuutta arvioida proffan väitteiden todenpitävyyttä.
Minusta Joensuun Yliopiston pitäisi puuttua asiaan. Ei työnantaja saa katsella sivusta tuollaista toimintaa.
Metsätuhokemera on minunkin mielestäni lopetettu. Eihän siinä metsänomistaja mitään häviä. Vakuutuskorvaus ja alentunut puunhinta vastaavat normaalia puun myyntihintaa (tietenkin omavastuulla vähennettynä). Silloin on loogista, että metsänomistaja kustantaa uudistuksen kuten normaalissakin aukossa.
Aikanaan oli hankalaa, kun vakuutuskorvauksen sai vain sellaisista tuhoista, joita ei Kemerasta korvattu. Rajatapauksissa oli sitten arvion tekijällä hankalaa.