Käyttäjän Timppa kirjoittamat vastaukset
-
Jos tuommosen annetaan vaan kasvaa niin koivut kuolee pois ja mitä sitten jatkossa tapahtuukaan männyille
Minulla on referenssikohteena elokuussa 1911 olleen metsäpalon jälkeen kuivalle/kuivahkolle kankaalle syntynyt ja koko ajan luonnontilassa ollut männikkö. Siihen syntyneet koivut ovat korkeintaan mäntyjen mittaisia ja viimeisetkin kuolevat kohta pois. Sitten jäljellä on pelkkä männikkö. Kuusialikasvustoa ei karuuden vuoksi ole syntynyt.
Rohkenen kyllä uskoa, että ihminen on saarien luontoa käsitellyt varsin voimakkaasti. Mikä sen kätevämpää kun ajomatka vesistöön on olematon. Kun uitoista luovuttiin, niin tilanne muuttui ja saarihakkuista paljolti luovuttiin hankaluuden takia.
Usko vain Jovain, että sekametsä syntyy vain aukkoon ja tasakokoisena vain ihmisen aikaansaamana. Minulla on referenssikohteita niin sekametsästä kuin sekametsän muuttumisesta kuusikoksi. Tietysti luonnossa kaikki ei koskaan ole täysin mustavalkoista, mutta näin yleensä tapahtuu.
Siinä olen samaa mieltä, että taimikko pitää olla, jos toivoo luontaista uudistumista. Tietysti poislukien siemenpuuhakkuut maan pinnan muokkaamisineen, mikä joskus onnistuu, muttei suinkaan aina.
Timppa on havainnut jatkuvan kasvatuksen perusasian!
Eihän tässä ole kyse mistään jatkuvasta kasvatuksesta vaan 2-vaihe kasvatuksesta, jossa nuo alikasvuskuuset hakataan aikanaan aukoksi, jos kyseessä olisi normaali talousmetsä.- Nyt on kyse maisemametsästä ja mennään haavat edellä.
Onko muualta vastaavia havaintoja, että muun lehtipuun kuin koivun alle ei tule kuusia ja onko haapa erityisen tehokas kuusentaimien estäjä?
Meillä on eräs haapamaisemametsä ja kyllä sinne on kohtuullisesti tullut kuusia. Normaalit säännöt pelaa. Sopiva tiheys pitää olla. Ei liian harva eikä tiheä.
Eipä tietystikään voi kaikkea ennustaa. Esimerkiksi Pyhä-Häkin kansallispuisto on hyvin kaukana sekametsästä ja se on saanut olla hakkaamatta jo 1700-luvulta asti.
Pointtini oli tietenkin se, ettei tasakokoista sekametsää saa kuin perkaamalla ja harventamalla.
Meillä on vaihdettu suolelualueeksi kuvio, joka oli aikoinaan harsittu kohtuullisen harvaksi. Siitä tulee lopulta kuusikko, jossa kasvaa joku vanha mänty. Ei siis sekametsää. Lehtipuut häviävät. Jos se olisi harsittu vielä harvemmaksi, niin silloin lehtipuilla olisi ollut mahdollisuutensa. Siis tuohon Annelin kuvaaman metsän tyyliin.
Mikä on pienialainen uudistuminen? Aari vai 10 aaria. Aarin alue ei ainakaan meillä uudistu. 10 aaria pitkän ajan kuluessa voi tai sitten ei. Riippuu millaista heinää, vatukkoa, saniaista tai muuta kasvua haittaavaa tulee ensiksi. Olen lähetellyt kuvia muokkaamattomista kohteista, joissa kasvaa vain istutuskuuset.
Asia on juuri niin kuin kirjoitat, metsät ovat aina uudistuneet sekametsiksi.
Ei se noin mene. Minulla on esimerkkinä 1911 olleen metsäpalon jälkeen syntynyt männikkö, josta viimeisten koivujen kuoltua muodostuu täysin yhden puulajin metsä.
Sitten ollaan uudistettu lukuisia n 100-vuotiaita kuusikoita, joissa on ollut vain muutama koivu.
Sekametsä, jossa olisi suunnilleen samankokoisia kuusia, mäntyjä ja koivuja on täysin ihmisten metsänkäsittelyn tulosta. Syntynyt aukkoon ja perkauksilla sekä harvennuksilla saatettu tuohon asentoon. Minulla on kuvio, jossa puulajisuhde on sellainen että kaikkia kolmea on lähes yhtä paljon. Ei toki aivan tasaisesti, mutta samalla kuviolla. Kun se syntyi ei harrastettu varhaisperkauksia, minkä seurauksena osalla aluetta on vähemmän havupuuta mutta enemmän koivua ja osalla tai päinvastoin. Tämä tulosta kahdesta perkauksesta ja yhdestä harvennuksesta. Tilanne tasoittuu entisestään seuraavassa harvennuksessa.
Luonnonmetsissä on yleensä joku valtapuulaji, jonka hävittyä joko jossain katastrofissa tai kuolemalla muuten, seuraava puusukupolvi ottaa vallan. Jos luonnonmetsään on päässyt kehittymään kuusialakasvusto, niin se on kuusi. Jos metsä on ollut tiheää, niin sitten kasvuolosuhteisiin parhaiten sopivat valopuut
Ei pidä herrojen olla myöskään siinä uskossa, että boreaalisissa havumetsissä metsän uudistaminen onnistuu vain keinollisen uudistamisen ja avovaiheen kautta.
Olen kulkenut metsissä monta kymmentä vuotta enkä ole nähnyt sellaista ihmettä, että metsä olisi uudistunut luontaisesti sekametsäksi. Jos niin on tapahtunut, paikalle aukon on tehnyt ensiksi luonto. Tämä ei ole yksistään meikäläisen kuvitelmaa vaan olen kuullut sen jatkuvan kasvatuksen gurulta Sauli Valkoselta, jonka mukaan kuusikkoon syntyy vain kuusia.
Voisitko Jovain esittää jonkun käytännön esimerkin väitteesi tueksi.
Jep. Sen sijaan 16h sitten olit jokseenkin tiukalla kannalla. Tohdin tosin epäillä, että muuttoliikkeen tutkijat ja asuntomarkkinoiden asiantuntijat pitäisivät jk:ta keskeisenä vaikuttajana.
Älä nyt viisastele. Tietysti tekninen kehitys on autioittanut maaseutua niin, että vain metsätalous on varma lisäarvoa sinne tuottava toiminto. Jos jatkuva kasvatus yleistyisi, niin metsänhoitotyöt vähenisivät merkittävästi. Puun kasvu vähenisi, mikä merkitsisi tehtaiden alasajoja. Tästä on kyse.
Kun kriittinen väestömäärä alittuu, niin kaikki palvelut häviävät ja porukan on pakko muuttaa pois. Asunnoista tulee ongelmajätettä.
Meidän pitää tehostaa metsänkasvua ja hakata mahdollisimman paljon, jotta maaseudun elinvoima pystytään varmistamaan.
