Käyttäjän Tomperi kirjoittamat vastaukset
-
Kerraqn kuuntelin kun vanhat miehet jutteli, olivat vissiin suomiehiä kun kuului, ,,,, ja perssana sillon alko kalu vipajata…
Minä oon aina luullut että se tuop hiili ja eloperäinen aines kerääntyy sateisilla alueilla (sataa enemmän kuin haihtuu) aina maan päälle, niinku turvesoilla hyvin näkyy. Kivennäismailla sitä ei juuri kerry, puunjuuretkin pääasiassa suomessa kasvaa kivennäismaan päällä, jonkin verran juuria maansisällä. Ihmetellä täytyy kun soilla on kertynyt suossa turvetta jopa 15m (aikoinaan oli Jyväskylässä turvetietokeskus) siellä olevassta jutsta tuo jäi mileen, oli oikein piiiitkä pilari turvetta, että jos sitä kivennäismaahan rutkasti kerääntyisi niin sitä näkisi paljain silmin, esim soramonttujen yläosissa kun soraa otetahan.
Nyt ,ettänomistajat huolissaan että kansa sosialisoi heidän arastoimansa hiilen, suurempi huoli pitäisi olla siitä että saavatko hiilen pysymään kivennäismaan pinnalla…. tai turpeisten alueitten pinta kerroksissa. Mittehän mieltä on hra Turpeinen?
Se onkin jännä juttu tuo maaperään sitoutuva hiili, mihin se joutuu? Mihin se häviää? Sitä saa maata kaivaa aika paljon ja sama näkymä jatkuu, ei sitä paloa kivennäismaassa silmämääräisesti havainnoiden ole. Joskus olen löytänyt koivun, sormen paksuisia juuria yli metri syvyydestä mutta ei kait niistä niin paljoa hiiltä kerry että elämöimiseen ois aihetta? Kaikki hiili maaperässä on on maanpinnalla eikä tuo nyt niin hirvee kerros ole, jonnekkin se häviäää niin onko silloin oikein hekuttaa maaperään sitoutumista? Jos se on kuin avovankila että sissään tullaan mutta ulospäästään eikä väki lisi….
Eivät ole ristiriidassa. Mutta voi olla että mulla on yksipuolinen näemys, olen liikkunut enemmälti ns firmojen metsissä ja laskenut kannoista vuosirenkaita. Kannattaa liikkua keskisuomesta kainuusee päin avarat on maisemat ja hakatut puustot eivät ole järeydellä ja iälla olleet pilattuja. Jos metsän kasvu on rahalliselta arvoltaan 500 euroo per hehtaari, suhteellisesti ottaen eihän se kasvu välttämättä kummoista ole muta absoluuttisesti arvioituna kauan kestää ennenkuin se metsä hakattuna saman tuottaa.
140 vuotiaat metsät eetelä Suomessa kasvavat, kuusiikot männiköt keskimäärin noin 400 500 euroo per hehtaari per vuosi.
Eiköhän se esim soiden ennallistamisessa riitä se että ei ennallisteta vaan saatetaan tilaan jossa ennallistuu. Tuskimpa totaaliajojen täyttöä edellytetään kuten näyttää näissä suiojeluhankkeissa toteutetun. Esim metsähallituksella on suo joka on täysin tuottamaton koska ympäristö on tataalisesti ojitettu suon keskusta on lähes kasviton kun vesiä ei tule, aikaisemmin ollut allikkoinen suo, lintujen pesimispaikka jne… siihen ei montaa metriä tarttis kaivaa ojaa kun suo ois lunnoinmiukaisessa kunnossa joka taatusti täyttäisi eu vaatimukset ennnallistamisesta. Puuntuotanto tappiot merkityksettömät, mutta se asenne….
