Käyttäjän TTL kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 211)
  • TTL

    Jos asia käännettäisiin täysin päälaelleen, niin Suomessa käytetty kokonaisenergia voitaisiin lähes kokonaan tuottaa metsiemme kasvulla.

    Hiilidioksineutraalisuus saavutettaisiin käyttämällä lisäksi olemassaolevaa vesivoimaa ja tuulivoimaa sekä näiden hajontaa tasaamassa esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimaloita. Tässä tapauksessa siis joitain prosentteja metsän kasvusta jätettäisiin nieluksi neutralisoimaan muita hiilidioksidipäästöjä.

    Puukuution bruttoarvohan energiantuotannossa on jossakin 200 euron korvilla.

    TTL

    Puuki: ”Mitäs tapahtuu jatkossa, kun/jos korko on 0% ja inflaatio 3-4 %?

    Mielenkiintoista menoa ainakin! Kyllähän rahan pitäisi ohjautua kiinteistöihin tuossa tilanteessa, on arvaukseni.

    Kovan inflaation kaudella 1970-luvulla kiinteistöjen markkina-arvot varmaankin viisinkertaistuivat vuosikymmenessä. Inflaatio oli tietysti luokassa 10 %+.

    Maailmassa on paljon rahaa ja kaikki ei suoranaisesti ole pelkkää velkaa ja se hakee investointikohteita.

    Kävin läpi Viron metsätilahuutokaupoissa toteutuneita kauppoja. Järjestelmä on suhteellisen avoin ja esimerkiksi http://www.timber.ee sivustolta voi katsella raieoigusen ja kinnistujen kauppoja. Havupuumetsän (kiinteistönä) hinta on karkeasti 50 euroa kuutio eli sama kuin Suomessa. Kaiken huippuna oli Lääne-Virumaalla myyty ”sijainniton” kiinteistö ilman ”yhtäkään” puuta hehtaarihinnalla noin 2500 euroa.

    TTL

    Juuri näin Scientist!

    Toinen tekijä on, että pääomapainotetussa indeksissä myös nousevien osakkeiden painot nousevat eli indeksisijoittaja saa tavallaan kaksinkertaisen hyödyn.

    Jos indeksissä on paljon osakkeita (esim SP500), niin tämä tuottojakaumasta seuraava painotusten muutos ei ole niin tärkeä, mutta esimOMXH25: voittamiseen esim viiden vuoden jaksolla uskoisin pystyvän joku 20 % sijoituksista (tikkaa heittävä apina keskittyen yhteen osakkeeseen). Kuluja ei huomioitu. Riski tietysti huomattavasti suurempi kuin indeksiin sijoittaneella.

    Tulee harvakseltaan pyörittyä täällä palstalla, niin kommentoimpa aegoliuksen 4.1. kommenttia, mikä lienee kommentti minun aikaisempaan kommenttiin… Eli siis, mitä tapahtuu, jos kaikki on indeksisijoittajia. Kyllä tällöin sijoitetaan osakkeisiin, mutta salkun painot ovat samat kuin osakkeiden pääomasuhteet. Kaikki ovat samalla salkulla pelissä ja hinnoitteluvirheitä ei korjaisi kukaan.

    Ajatus on tietysti kaukainen, mutta indeksisijoittamisen suosion kasvaessa tilanne lähestyy.

    Pistetään tähän vielä yksi kompa. Kysyin joskus Puttoselta, että voiko osakkeen hinnoittelumallissa: Osakkeen arvo on tulevaisuuden osinkojen nykyarvo olla vikaa. Ei käsittääkseni osannut vastata.

    Virhe muodostuisi tilanteessa, missä osingon kasvunopeus on suurempi kuin laskentakorko. Ko malli antaisi tietystikin osakkeen arvoksi äärettömän, jos tilanne jatkuu pitkään. Tietysti maailman koko rajoittaa johonkin Teslankin ns kasvua.

    Tämä tilanne on mielestäni tällä hetkellä lähellä metsätiloissa. Tietysti oletuksella, että korko säilyy alle sanotaan 4 %. Nykyisin siis noin 0% edelleen. Jos tälleen asiaa pyörittelee, niin metsätilojen hintamaksimi voi olla kaukanakin.

    Jotenkin tuli vielä mieleen jostakin lukemani Juhani Riikosen ja Björn Wahlroosin keskustelu 1980-luvulta: Jussi kysyy: ”Nalle sanoppa, mitä tapahtuu kiinteistöjen hinnoille, kun korot menevät nollaan.” Wahlroos oli ollut Hankenin rahoituksen professorina, niin hän tiesi tietysti vastauksen.  Nalle:”Kuule Jussi! Silloin kiinteistöjen arvot nousevat äärettömiksi.”

    TTL

    A.J.:”Hajautus on tärkeintä. Toiseksi tärkeintä lienee se ettei hötkyile myymään.”

    Näin varmasti on, mutta nostaisin vielä näiden yläpuolelle mielen maltin. Eli, että pystyy jauhamaan seuraavat vuosikymmenet yksinkertaisella menetelmällä tarvittaessa hieman hienosäätää. Siis, että jaksaa noudattaa näitä kultaisia sääntöjään.

    Pääomapainotettua indeksiä on käytännössä lähes mahdoton voittaa ainakin tällä hetkellä, koska nousevien osakkeiden painot myös nousevat.

    Heitänpä tännekin kuitenkin pohdiskeltavaksi ajatuksen, että mitä tapahtuu, kun kaikki ovat indeksisijoittajia. ”Hyväksyttävää” vastausta ei ole kuulunut mistään.

    Tällöinhän me kaikki peesataan toisiamme ja tuntuisi, että hinnoitteluvirheitä syntyy. Tosin ilmeisesti jossain kohdin ajattelevimmat sijoittajat hyppäävät pois indeksikelkasta ja 100% sijoituksista indeksiin on mahdoton ajatus.

    TTL

    Lähinnä vastailin Puukin kommenttiin hakkuuarvon ja markkina-arvon suhteista.

    Markkinahinta ei kyllä myöskään ole ”asiaan” laitettujen panosten summa tai suurempi kuin se. Voi olla, että kalliiksi istutettu alue ei mene niin vaan nykyisessäkään markkinatilanteessa kaupaksi hintaan: maa 500 euroa + muokkaus 400 euroa + taimet maahan 1000 euroa eli 1900 euroa hehtaari.

    TTL

    Tuossa edellä Puuki kyseli, että maksaisiko metsäpalstasta 35% yli hakkuuarvon.

    Joskus on myynnissä tiloja, mitä ääritapauksessa halkoo leveä oja ja kummallekaan (millekään) osalle ei ole tietä. Voi olla vielä lähes suon ympäröimä. Tällaisesta kyllä en! Tietysti vielä, että miten hakkuuarvo on hinnoiteltu.

    Sitten ne 90 % tiloista.

    A) Päätehakkuumetsää. Vaikea olisi maksaa 35% preemiota. Arvo kasvaa ehkä noin prosentin vuodessa. Ainut toivo olisi puunhinnan nousu tai arvostusten muuttuminen.

    B) 03. Nyt voitaisiin olla jo lähellä. Arvokasvua hintojen pysyessä vakionakin voisi tulla jo hakkuuarvolla 5 %/vuosi (?) eli korottomassa maailmassa ”ylihinta” kuolettuu n seitsemässä vuodessa.

    C) T2. Oikeastaan ehdottomasti. Ongelma on, että kauppa ei onnistu 600 euroa hehtaari….

    Eli edelleen siinä avaukseni ensiharvennetussa männikössä olisi potentiaalia. Tarjonta ja kysyntä saattaisivat kohdata sopivassa hintaluokassa: 25-70 euroa/kuutio.

    TTL

    Vielä noin 2010 vuoteen asti käsittääkseni metsätilakaupoissa pystyi tekemään ylisuuria voittoja. Samoin 90-luvun loppuun asti Helsingin pörssissä pystyi samaan mm sisäpiiritietoa tai ohuista markkinoista johtuvia hinnoitteluvirheitä hyödyntämällä. Tämähän ei ole hyvä asia kokonaisuuden kannalta, että voitot keskittyvät (ansiotta) käytännössä.

    Nyt tiedonkulku on nopeutunut, ihmisten valistuneisuus sijoittamisesta on parantunut ja metsän osalta uutta rahaa on tullut peliin, kun rahastojen kautta on pienilläkin summilla mahdollista liittyä metsänomistajien lähes siniveriseen joukkoon. Ja ehkä tärkein syy on korkojen pitkäaikainen lasku ja pitkienkin korkojen alhaisuus. Raha etsii töitä!

    Mitä tuossa aloituksessa kirjoitin hinnoittelusta, niin siinähän on otettu vasta puun kasvu huomioon (jotenkin). Kuitenkin tuntuu, että tulevaisuuden kaikki tuotot eivät sittenkään ole pelkkää puuston kasvua.

    No, en ole kuitenkaan (vielä ainakaan) maksamassa sitä 64 euroa kuutiolta Rovaniemen ensiharvennetusta männiköstä.

     

    TTL

    Jännittävää!

    Virossa, jota pidän Itämeren alueen markkinaindikaattorina, on mäntytukin hinta taas syyskuun notkahduksen jälkeen kääntynyt lokakuussa nousuun. Tilastoihin voi perehtyä pientä maksua vastaan: http://www.maaleht.ee

    Suomalaisittainhan hinnat ovat aivan häijyt. Mänty 18-26 cm latva oli lokakuussa keskimäärin sahalla 111,66 euroa kuutio ja 14-18 cm latva 101,09 euroa. Näistä sitten alkaen 10 euroa kuutio pois niin ollaan kantohinnoissa. Luulisin, että keskimäärin -20 euroa kuutio.

    Suomessahan tällä hetkellä tukin hinta liikkuu 30 % alempana. Täällä sahat käyvät täydellä kapasiteetilla ja tarjontaa riittää nykyiseenkin hintaan. Sahauskapasiteetti on kyllä nousemassa merkittävästi tulevina vuosina.

    TTL

    En tiedä voisiko alv-asiaa miettiä jotenkin näin.

    Stora ostaa minulta kuitupuuta ja hinnoittelee sen 40 euroa kuutio tehtaalla. Stora ”laskuttaa” minulta bruttona 20 euroa kuutio kannolta tehtaalle erittelemättä. Lisäksi minua laskuttaa, sanotaan näin, yksityistien tiehoitokunta 1 euroa kuutiolta myöskin erittelemättä. Saan bruttotuloa 19 euroa kuutio + tietysti tämän alvit.

    Nyt ainakin tuosta yksityistien maksusta jää monelta (minulta ainakin) alv-osuus vähentämättä, koska sitä ei helposti saa eriteltynä. Eli se jopa lähes 20 prosenttia tiemaksun bruttosummasta voisi olla suoraan vähennettävissä eikä 30%/34%:n kautta.

    Erot eivät ole mahdottomia, mutta jotain kuitenkin.

     

     

    TTL

    Minun näkemys asiasta on, että markkinat eivät hinnoittele kaikkia toimitusketjun kannolta tehtaalle alveja pois! Eli osittain alvien suhteen puunmyyjä jää loppukäyttäjän asemaan.

    Kun kuitupuuun kantohinta on 20 euroa, niin saman verran mennee hakkuuseen ja kaukokuljetukseen. Nyt kun juuri kukaan ei tee toimituskauppaa, niin todellisista kustannuksista ei ole kilpailullista tietoa ainakaan myyjillä. On vain konsensushinnat. Tietysti volyymitkin ovat niin pienet, että tämä ei kannata.

    Tällöin korjuuketjun ja kaukokuljetuksen alvejakin on mahdollista vyöryttää laskemaan kantohintoja.

    Voisiko miettiä ajatuksellisena pelinä, että meillä olisi niin suuri metsänomistaja, joka tekisi vaikka Äänekosken kanssa sopimuksen toimittaakseen kaiken tehtaan käyttämän puun.  Tietysti ajatus on täysin teoreettinen, mutta tämä voisi avata joitakin kantohinnoittelun pullonkauloja.

    Tai vielä parempi: oma sellutehdas! No, Korkein hallinto-oikeus ei tietystikään hyväksyisi ympäristölupaa mistään hinnasta!

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 211)