Hankinta hakkuu on minusta yksiä mielekkäimmistä liikunta muodoista. Järkevyydestä en sitten tiedä, riippuu miten vehkeet kestää, pysyy pinnalla yms.

Sen verran kuitenkin tulee tehtyä mitä suinkin palkkatöiltä ehtii ja emäntä päästää. Yleensä koitan valita helppopääsyisiä kohteita. Usein kohteet ovat joko pieniä, ylispuu kohteita tai muutoin sellaisa joita ei ensimmäiseksi kannata pystykauppana teettää. Viimevuonna näytti tulleen 220kiintoa. Täytyy toki tunnustaa että minulla on renkinä vetreä eläkeläinen joka tekee osan. Samoissa määrissä on pyörinyt viimevuodet. Pääosin havu- ja koivukuitua. Myöskin leppää tuli myytyä 14kiintoa savustuspuru yrittäjälle.

Ennakkohinnat tämän vuoden hankinnoissa oli havukuitu 31, koivukuitu 31 ja haapa 20. Havutukit 60 ja niiden minimipituus 37.

Tosin näyttäisi että tämän talven saalis tulee olemaan pitkälti energiapuu voittoista.  Kemerahakemukseen tuli rastitettua pienpuun korjuu ja sitä näyttäisikin kertyvät tuosta hiljattain hankitun palstan hoitamattomasta 3h 20v taimikosta melkoiset määrät. Tien varresssa lienee nyt noin 100 kiintoa ja homma ei ole vielä puolessa. Energiapuusta olen tavannut tehdä kauppaa paikallisen energialaitoksen kanssa.

Pienenä kevennyksenä; viimeviikonlopun pakkasilla ajattelin aamutuimaan kärrätä aluksi tavaraa tienvarteen ja aloittaa sahahommat päivän valjetessa. Olikin sitten virhe aloittaa sahaus valmiiksi kostuneilla saappailla ja sukilla. Tankillisen jälkeen oli varpaat niin jäässä että kahvitauko oli pakko pitää hytissä paljain jaloin penkillä kyykkien ja odotella koneen käydessä että väri ja tunto palaa varpaisiin. Amatööri virhe.. E-pohjanmaa.