Keskustelut Metsänhoito Hankintahakkuun kannattavuus Vastaa aiheeseen: Hankintahakkuun kannattavuus

Vastaa aiheeseen: Hankintahakkuun kannattavuus

Keskustelut Metsänhoito Hankintahakkuun kannattavuus Vastaa aiheeseen: Hankintahakkuun kannattavuus

Jätkä

Hakkuukoneella joutuu aina laskentaperusteena käyttämään koneen ja kuljettajan kustannusta. Koneelle on kahdenlaista kustannusta: Kiinteät  ja Muuttuvat kustannukset. Kuljettajalle on vain yksi kustannuslaji: Palkkavaatimus.

Jos on omiin nimiin hankittu hakkuukone, niin se ei pitkässä juoksussa auta, vaan silläkin on nuo kustannukset, mutta jos on omaa metsää, niin tehden itse työn, voi jopa laskea, että parempi työnjälki riittäisi palkaksi.

Kuitenkin tavallisen Tollon päästäminen vaikka enskan hakkuulle puita valitsemaan tietää sitä, että jälki ei ole hyvä, jos sitä vertaa ammattitaitoisen ammattilaisen jälkeen.

Kehno korjuujälki vesittää homman kättelyssä niin, että kannattavuudesta ei enää kannata uneksia.

Tulopuolelle voi hakkuutyössä ottaa perusteeksi sen, mitä kuutiotaksaa joutuisi maksamaan urakoitsijalle tai vaikka yrittäjämetsurille.  Enskassa hakkuutaksa on varmasti kympin luokkaa / motti. Pienehkön hakkuukoneen käyttötunnin hinnaksi – kun tehdään normaalia työpäivää lienee väh 40 € / h + kuljettajan palkka. Se vaatisi hakattavaksi ainakin kuusi kuutiota tunnissa.  Jos poistettavien puiden keskijäreys olisi 60 litraa, pitäisi tunnissa rykäistä sata runkoa. Melko kova suoritus.

 

Muutamat itkevät ajourien vaatimaa kasvupinta-alaa. Kun tehdään ensiharvennus, jossa rungot ovat tasaisesti jaettuna hehtaarille, niin puuväliksi voidaan laskea kolme metriä. Jos tehdään neljän metrin ura suunnitelmallisesti, tarvitaan siis urien alle yhden metrin kaistale maata. Huolellinen hakkaaja valkkaa uranreunapuita sen mukaan, että kun otetaan runkoluku vaikka ympyräkoealalta, jonka säde on 399 cm ja keskipiste keskellä ajouraa, niin runkoluku sadaan ihan täydellinen metsään nähden.onhan ympyrän halkaisija lähes kahdeksan metriä ja sen alle jäävään ajouran reunoihin on helppo sijoittaa kolme runkoa kummallekin puolelle. Näin päästään jo 1200 rungon hehtaarilukemaan. Huolellinen ajourien suunnittelu ja hakkuun aikainen havutus mahdollistavat, että kolme metriä leveä ajokone pystyy kuljettamaan puut pois metsästä aiheuttamatta vahinkoja kavamaan jätetyille puille.

Myös ajouraverkoston suunnittelu on taitolaji, jossa ei Tollot menesty. Siinä on nähty touhussa sekä huonoja, että hyviä ammattilaisia. Ne hyvät eivät useinkaan ole niitä pihejä ja omatoimisia metsänomistajia. Eivät myöskään laiskoja ja omahyväisiä konekuskeja.

Sen vaan sanon, että jos minulla olisi muutama satatuhatta irtonaista rahaa, niin en takuulla ostaisi sillä metsäkonetta.