Vertailu uskonnon ja metsän välillä tuntuu vähän haetulta? Ehkä yhdistävä tekijä löytyy molempien antamasta mielenrauhasta? Metsästä saan monellakin tapaa hyvän mielen. Koiran kanssa on nautinto kuljeskella monenlaississa metsissä, nuori metsä, taimikkokin antaa samanlaisen mielenrauhan kuin vanha metsä. Myös onnistuneen työsuorituksen jälkeen on mukava katsella työn jälkeä.Varsinkin nuorena, kun sai palstalla tehdyksi päivän tuotoksen kovalla työllä, niin sitä väsyneenä illalla katsellessa tuntui todella hyvältä!

Kirkossa tulee käydyksi ehkä keskimäärin pari kertaa vuodessa. Myös siellä saa jotenkin oman mielenrauhan. Meidän kirkonmenot on suunniteltu aika tarkasti – on aikaa istua ja miettiä omia asioitaan ellei seuraa puheita. Välillä noustaan ylös, että veri kiertää paremmin – eikä varsinkaan nulahda 🙂 Joka tapauksessa se antaa aikaa rauhoittumiseen ja erottumaan normaali rutiineista. Lähisukulaisten rippikirkossa tulee kyllä käytyä ehtoollisellakin.

Jos sinänsä jätetään se liiallinen Jumalan palvonta, niin kymmenen käskyn ohjet ovat sinänsä aika hyvä ohje normaaliin elämiseenkin!