En ole jaksanut koko ketjua lukea läpi eli voi olla, että asia on jo käsitelty. Eikö tässä(kin) asiassa kannattaisi luottaa markkinatalouden toimintaan. Eli puulle muodostuisi kolme eri hintatasoa: sertifioimaton, PEFC, FSC. Metsänomistaja voisi tilakohtaisesti tai miksei jopa kuviokohtaisesti päättää, millä sertifikaatilla metsä käsitellään. Se on huomattu, että ”sosialisointi” ja pakottaminen eivät ohjaa toimintaa tehokkaasti eteenpäin.