Vielä 50-60 luvulla metsiä käsiteltiin metsien ehdoilla.
1950-luvun alussa avohakkuut olivat harvinaisia.  Itse olin leimaamassa Korean konjunktuurin aikaista tukkileimikkoa, jonka aukot olivat pieniä.  Eihän silloin vielä ollut taimikaan helposti saatavissa eikä uudistamista oikein vielä taidettu yleisesti osata.  Tyyli kyllä muuttui jo 1960-luvulla.  Meidän entisen kantatilan maille tehtiin 1963-64 n 70 ha:n aukko, josta yhteismetsään kuuluu nyt n 50 ha erittäin hyvin kasvavia metsiä, pääosin kuusikoita.  Olivat tosi tekijöitä, jotka tuollaisen alan metsittivät paljasjuuritaimilla tosi kiviseen maastoon.

Tietysti joskus voi uudistamista viivästyttää jollain erikoisella hakkuulla.  Fakta kuitenkin on, että perustyyliin tehty jaksollinen kasvatus tuottaa ylivoimaisesti parhaan kasvun ja jaksollisen hakkuun puiden keskikantohinnat ovat jatkuvaa kasvatusta paremmat.