AJ.   markkinahakkuissa poistettuun runkopuuhun lisätään oksien ja juurten poistumat.

Mutta ei lasketa hakkuuylijäämän hiilinieluun oksien ja juurten kasvua?

Lukehan(https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf…..taulukko 2. /sivu 20) on jo laskenut karikkeelle (oksat ja juuret) niinkin suuren hiilinielun kuin (kivenäismaat – 6,49 milj.tn/v ja org.maat + 1,71 milj.tn/v. ) KARIKKEEN NIELU YHTEENSÄ= – 4,78 milj.tn/v. Lisäksi ojituksen päästöjä n. +2,0 milj.tn/v ja puutuotteiden nieluja -6,49 milj.tn/v. Muut päästöt näyttäisi olevan merkityksettömiä.

Maaseudun tulevaisuudessa 4. joulukuuta oli hyvä selvitys hiilinielulaskennoista. Esimerkiksi jokainen EUn jäsenmaa voi itse valita hiilinielun vertailutasolaskelman laskentatavan. Lulucf-asetus ei vaadi maita käyttämään samanlaisia laskentamalleja, vaan komissio on halunnut jättää valtioille joustovaraa omista menetelmistään arvioida päästöjen ja nielujen kehitystä.

Joten ei ole mitään estettä arvioda esim. Suomen kemiallisen metsäteollisuuden viennin osuutta pois hiilipäästöistä aivan kuten Norjakin tekee vientiöljynsä suhteen ja huomioida puunpolton päästöistä vain puolet laskelmaan, kun ne päästöt eivät ole samanarvoisia kuin fossiilisten polttoaineiden.

Eikähän vertailutasolaskelmaa tehdä yhden vuoden lukujen pohjalta vaan 5 vuoden. Vastahan uutisoitiin Luken laskema 5 vuoden hakkuusäästö 120 milj.m3 eli 24 milj.m3/v.     Linkki:   https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.557293

Eli Suomen metsien hiilinielu  -1,35*24 – 4,78 + 2,0 -6,49 – 0,9*35 (olett. viennin osuus puolet hakkuupoistumasta 2019  70milj.m3 miinus polttopuu 5 milj.m3)= – 32,4 -9,27- 31,5 = -73,17 milj.tn/v.

Ja vaikka puun polton hiilipäästöt huomioitaisiin samanarvoisina kuin oljyn käytöstä tulevat, niin Suomen kasvihuonekaasutase olisi siinäkin tapauksessa positiivinen.

Vertailuna kaikki Suomem kasvihuonekaasupäästöt tilastokeskuksen laskemana 56 milj.tn/v.