En ottanut suorittava porras kantaa maatilan tai järvenrantatalon rakentamisen kannattavuuteen. En lasten ja nuorten kanssa käytettyyn aikaan. Kysymys oli metsien myymisestä tai ostamisesta ko. ajankohtana.

Kuka hyvänsä motokuski osaa antaa metsänhoidollisia neuvoja puun määrälliseen tuottamiseen tai siihen, miten pitäisi toimia, että motokuskin olisi helppo työskennellä. Sellainenkin, joka ei ole koskaan nähnyt metsää, sen tiedon voi helposti hankkia vähällä vaivalla. Yksinkertaisia oppaita ja materiaalia on pilvin pimein.

MUTTA, mikä tämä kuvio on realistisena taloudellisena kysymyksenä onkin jo monin verroin haasteellisempi kysymys. Vastikkeettomasti saadun metsän kanssa jokainen, tumpelokin, ainakin näennäisesti pärjää. Silloinkin syvällisempi reaalinen taloudellinen tarkastelu veroseuraamuksineen ei usein tuloksella päätä huimaa.

Jos katsoo omaavansa sellaista osaamista, jolla on taloudellistakin arvoa, niin se pitää hyödyntää. Se tarkoittaa sitä, että pitää kyetä hyödyntämään se reaalimaailman ehdoin, eikä se silloin ole pois lapsilta ja nuorilta, vaan päinvastoin.