Metsä on poikkeus suomalaisessa kirjanpitokäytännössä, kun sitä ei osakeyhtiökään voi laillisesti arvostaa käypään arvoon taseessa. Tottahan on, että metsän arvosta hyvin suuri osuus sitoutuu juuri puustoon, vaikka taimikoillakin toki jotain arvoa on, vaikkei kuutioita paljon olekaan.

Käytännössä kaikki muut omaisuuslajit, jopa soramontut ja turvesuot, arvostetaan vuosittaisilla poistoilla käypään arvoon kulutuksen mukaan. Pörssiosakkeet ja muu likvidi kama saadaan sitten arvostaa ihan vaan päivän kurssiin tilinpäätöshetkellä.

Verottaja ja lainsäätäjä ei selkeästi tajua, tai ei halua tajuta, metsänomistamisen aitoa luonnetta.