Rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että moto kävi mielessä, kun katselin jäljelle jäävää urakkaa savotan lopussa. Nyt on kuitenkin jo aika kullannut sen verran muistoja, että harkinnassa on savotan jatkaminen ensi syksynä. Ajatuksena on jatkaa hyvin alkanutta opettelua ja samalla korjata virheet, joita edellisellä kerralla teki. Oletettavasti työteho kasvaa jonkin verran edelliseen kertaan verrattuna. Jos vielä pystyisi jakamaan tekemisen vähän pidemmälle ajalle, niin kuntokin kestäisi tuon vähän paremmin ja mottejakin kertyisi enemmän.

Puuta oli oleellisesti enemmän, mitä etukäteen arvioitiin. Työmaata on käynyt aiemmin katsomassa useampikin ostomies ja heidän arvionsa oli 20 m3 tukkia ja 40 m3 kuitua. Todellinen toteuma tullee olemaan ainakin 60 m3 kuitua ja 30 m3 tukkia, todennäköisesti vieläkin enemmän. Ts. työmäärä on oleellisesti suurempi kuin mitä osasi etukäteen arvioida. Ja näin erityisesti siksi, ettei hankinnasta ollut aiempaa kokemusta.

Toisaalta se on vaan niin, että moni asia tässä elämässä olisi jäänyt tekemättä, jos työn määrä olisi ollut selvillä ennen aloitusta. Jos laskee tämän investoinniksi omaan tulevaan osaamiseen, niin ei tarvitse niin paljoa miettiä homman järkevyyttä tai taloudellista kannattavuutta. Ja miksi se koira muniaan nuolee – koska se pystyy…