Kaiken tuon joutuu yhteiskunta maksamaan. Onko se tuloa vai menoa ja mitä on se  kymmenten vuosien  tuottamaton  jakso?

Ensiksikin ;  yhteiskunta ei maksa kuin osan (~ kemera kattaa n. puolet kustannuksista / useimmiten sen alle niillä kohteilla joille  edes on saanut tukea)  taimikonhoitokuluista . Taimikoiden kuntoon laitosta valtiokin  hyötyy paljon enemmän kuin tuet ovat tulevina verotulojen lisääntymisenä monesta eri suunnasta.  Toiseksi ; metsänkasvatus taimista ei aiheuta kymmenien vuosien tuottamatonta jaksoa läheskään aina. Ja hiiltä alkaa kertyä heti muutaman vuoden jälkeen uudistuksen.  Peltoheitoilla esim. ra-koivut kasvaa niin nopeasti, että n. 15 vuotisina puuta on kertynyt lisää n. 40-50 kiintoa /ha ja saman verran hiilitonneja jo täälläkin keskisen Suomen alueella  .  Etelämpänä vielä nopeammin.

Hiilen kerryttäminen puustoon vähentää muidenkin alojen lisääntyneitä velvoitteita vähentää CO2 -päästöjä. Siihen CO2:n vähentämiseen Suomi on sitoutunut ja se tietää lisäkustannuksia koko talouselämälle.  Puun kasvatuksen lisäämisestä tuleekin palkita edes jollain tavoin, jotta sitä tehtäisiin mahdollisimman paljon hiilinielun kerryttämiseksi. Puun kasvatuksen ja järkevän käytön lisääminen on siihen kustannustehokkain keino.