Tuollaisia esityksiä tuottaa liian helppo hirvenampumakoe. Sen saa läpi käytännössä kuka vaan. Koe ammutaan pehmustetulla tuolilla sisätiloissa istuen tuen päältä.

Toisin oli ennen. Aloittaessani 60-luvulla koe ammuttiin määräajassa määrälaukauksilla käsivaralta noin neliön kokoisen korokkeen päällä seisten. Valvoja istui pulpettinsa ääressä muutaman metrin päässä ja yleisö kannusti vieressä. Moni ukko (naisia ei silloin näkynyt) ei saanut yhtään reikää paperihirven kuvaan (nykyisillä säännöillä samat tyypit ampuvat kokeen kerralla läpi huippupisteillä). Iso joukko ei saanut koetta läpi kymmenistä yrityksistä huolimatta. Koe karsi pois hirvihorkkaiset ja muut hermorauniot, neidit ja hiirulaiset. 1970 sitten ammuin ensimmäisen kokeen (koko RHY:n radan kautta aikojen ensimmäinen koe), johon kuului myös liikkuvaan maaliin ampuminen. Kerralla läpi. Edelleen taivasalla korokkeella seisten käsivaralta ilman tukea joukkojen kannustaessa vieressä. Koe hylättiin jos erehtyi nojaamaan patruunapöytään, joka oli siinä ammuntalavan edessä.