Punasen kirjan mukaan metsissä on heikkeneviä :  kynäjalavalehdot, tuoreet runsasravinteiset, vanhat havupuuvaltaiset kankaat,  nuoret kuivahkot kankaat, kuivat kankaat, nuoret kuivat kankaat, karukkokankaat.    Paraneva : vanhat havupuuvaltaiset lehtomaiset kankaat, vanhat kuivat kankaat. Vanhat kuivahkot kankaat  = vakaa . (VV -08-18) ,   (L: Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin tulokset 2018 ) .

Syitä metsä luontotyyppien uhanalaisuusmuutoksiin voisi olla esim. ilmaston lämpeneminen => puuston kasvun lisääntyminen (vanhat lehtomaiset ja kuivat kankaat paranevia) ja vanhat kuivahkot kankaat= vakaita .        Sama syy pätenee heikentyneisiin ;  nuoret kuivahkot ja kuivat kankaat  ja karukkokankaat.  Kun lämpösumma kasvaa ym. ilmasto-olot muuttuu, muuttuu usein kasvupaikka tyyppikin erilaiseksi ja lajisto muuttuu samalla.  Esim nuoret kuivat kankaat muuttuneet heikompaan suuntaan, syynä voi olla lisääntyneet harvennusrästit ; ryteiköt ei olekaan enää yhtä hyviä elinympäristöjä samoille lajeille kuin aiemmin.   Ja sekin voi olla syynä muutokseen , kun metsätyyppi on rehevöitynyt ja onkin silloin eri,  tai esim. nuoresta kuivasta kankaasta on tullut 10 vuodessa vanha kuivakangas (= paraneva lajistoltaan).     Kirjan mukaan siis metsänluontotyypeistä oli uhanalaisia n. 70 % .    Pittää miettiä keinoja sitten niiden uhanalaisuuden vähentämiseen.  Puuston kasvun lisääminen lisäisi myös hiilinieluja joten jalostettujen puiden taimien käytön lisääminen ja maanmuokkauksen sopiva käyttö parantaisi sitä tilannetta  . Harvennuksia tekemällä säilyy sille kasvupaikalle tyypillinen lajisto paremmin ( nuorella kankaalla esim.) .

Esim. paisterinteet on uhanalaisia . Siksi niitäkin pitää suojella ja joskus jopa lisätä avaamalla esim. avohakkuun avulla niille sopivissa kohteissa.     Tässä  tuli käytäntöön sovellettuna uhanalaisarviointien tietoja, olkaa hyvä…