Mitään sen kummempaa laskukaava ei tarvitse käyttää, kun on kokemusta puunhinnasta pitkällä aikavälillä , tilastoista ja vanhoista mittaustodistuksista löytyy lisää, jos ei ole kaikki muistissa. Pitää muistaa myös miten metsäverotus on muuttunut vuosikymmenten aikana ja miten sillä on ollut vaikutusta myös tuotto%:iin. 5 % :n tuotto on maksimitasoa johon ei ole päästy eikä päästä läheskään kaikilla metsätiloilla eikä kasvupaikoilla. Eikä %-tuotto kerro koko totuutta muutenkaan metsän kasvatuksen todellisesta tuotosta tai tuottamattomuudesta. Suomessa kiertoaika on niin pitkä, että esim. perintöverot rokottaa tuotosta ison osan samassa suvussa olevilta tiloilta mutta se unohdetaan jatkuvasti tuottoarvioissa tahallaan tai muusta syystä. Metsän tuotto ei ole täysin varmaa eikä riskitöntä. Joka niin kuvittelee ei tiedä todellisuutta. Metsäteollisuus ei ole myöskään tasapäistänyt joka perukassa olevaa metsätilaa ; puun kantohinnat vaihtelee paljon leimikkotekijöiden ja metsän sijaintipaikan mukaan sen lisäksi, että vuosittaista vaihtelua tietysti on myös vaikka hintatrendi onkin selkeästi ollut laskeva jo n. 40 vuoden ajan. Ylituotannolla ja ulkomaan tuonnilla kuitupuun hinta on pidetty matalana. Joidenkin metsärahastojen tuoto%:hin tavan mo:n tuottoja on turha verrata koska rahastot kertoo yleensä tulosodotuksensa liian positiivisena monesta eri syystä ja omistuksiin kuluu usein mm. rantapalstojen kaavoitusten vaikutusta.
Jos puun kantohinnat olisi nousseet 1,5 x nykytasoon verrattuna , niin se olisi ollut vain oikeus ja kohtuus koska muut kulut ja hintataso on nousseet 3 -kertaisiksi. Mh:oon ja mm. teiden kunnossapitämiseen olisi paremmin varoja mistä satsata keskiverto mo:nkin. Selluköpien palkankorotukset on aina ulosmitattu puun kantohinnasta. Siksi sen osuus onkin vain n. 4 % sellun keiton kustannuksista, ulkomaan puun osuus n. 2 % vaikka puuta ostetaan huomattavasti suurempia määriä kotimaasta kuin %-ero antaisi muuten olettaa . Työkustannukset on n. 16 %:n kieppeillä tehtailla.