Kaikista suosituksista ja kehoituksista huolimmatta valinta kallistui Huskun 555 fxt versioon. Siitä on kuulunut paljon kehuja, että luotettava ja varmatoiminen saha, voimaa on varmasti riittävästi jos sitä joskus tarvitsee ja ajattelin että iso ukko kuntoilumielessä tekemässä ei säikähdä muutaman sadan gramman painoeroa. Fyysisiltä mitoiltaan vaikutti olevan hyvin lähelle saman kokoisia ja ehkä tuo putken lyhyyskin korjaantuu työtekniikkaa hienosäätämällä. Rxt olisi ollut etusormikaasulla, eli olisi ollut syytä vaihtaa kaasukahva ja kulmavaihde. Vaikutti työläältä, kalliilta ja varmaan sitäkin noituisi joskus jossain vesakossa. Stihl myös etusormikaasulla ja minusta turhan leveällä nuo kahvat sekä huonompi säädettävyys kuin huskussa. Autotune/m-tronic olisi ollut kiva, mutta enköhän pärjää ilmankin. Tuskin tuota tarvitsee jatkuvasti säätää, kun kerran hieroo säädöt kuntoon pienkonebensalle ja antaa olla. Käyttöä nyt kuitenkaan niin älyttömästi ole vuosittain, että polttoainelaatua vaihtelemalla säästäisi merkittävästi. Pienkonebensa on helppo, hyvin säilyvä, jokseenkin hajuttomat pakokaasut ja omien kokemusten mukaan säästää polttoaineletkuja jonkin verran, eli tuolla saa ehkä enemmän käyttötunteja huoltojen välillä, kun käyttö on vuodessa vähäinen ja käyttöaika varmaan sen seuraavat 20 vuotta. Jos sillä yhdenkään polttoaineletkujen vaihdon välttää seuraavan 20 vuoden aikana, niin oli sen arvoista. Ja luonnosta on mukavampi nauttia vähäisemmällä 2-tahdin käryllä.

Eli tällä nyt mennään ainakin toistaiseksi. Uskoisin että kaikki olisi ajaneet asiansa, mutta joku oli valittava. Jaksaapahan pyörittää kovapalaterääkin paremmin, jos tekee sellaisia kohteita missä normaali terä tylsyy todella nopeasti. Niitäkin valitettavasti meiltä löytyy.