”Yhtenä keinona Matala esittää hirvikannan vähentämistä. Toisena männyn viljelyn lisäämistä. Voi kysyä, mitä tutkijan päässä liikkuu kun vaihto-ehdot ovat noin äärilaidat ja toinen niistä aito aivopieru.”

Kyllähän tuo Matalan laidunnuspaineen ja tuhojen pienentäminen toimisi, jos pystyisi rykäisemään kerralla laajoilla alueilla mäntytaimikot vaikkapa tuplaksi ja samalla hirvikanta pysyisi samana. Se ei kuitenkaan onnistu.

Kävin patikoimassa MTK:n metsätilalla, likimain yhtenäinen noin  2000 ha tila. Mäntytaimikot olivat yllättävän hyviä. Siellä on tehty voimakkaita hakkuita, ja suuria yhtenäisiä pinta-aloja uudistettu männylle. Jos yhtenäisellä 1000 ha:n alalla on mäntytaimikoita vaikkapa 100 ha ja hirvitiheys 3 / 1000 ha, niin kyllä 100 ha taimikot jotenkin 3 hirveä kestää.

Täällä kuitenkin tilat ovat tyypillisesti vain 20 ha luokkaa, joten pitäisi ajoittaa ja koordinoida pahimmillaan 50 naapurin kanssa uudistusmentelmät hirvenkestäviksi, joka on tietysti mahdotonta.