Tämä jatkuvan kasvatuksen agenda näkyy myös metsään.fi tiedoissa. Reilu 20 vuotias istutettu männyntaimikko on merkitty erirakenteiseksi metsäksi. No se erirakenteisuus, jos sitä on, häviää ensiharvennuksen ennakkoraivuussa, mutta jääkö kuviolle tuo leima ja mitä siitä seuraa. Kannattaa perata taimikot ja ennakkoraivuut totaaliraivauksena, niin jää nämä hämärät merkinnät kuvioilta. Salaiset kansiot jää meiltä näkemättä, ei voi kuin arvailla mihin noita merkintöjä käytetään ja tietysti välttää näitä erirakenteisuus leimoja raivaamalla tehokkaasti. Avohakkuu kieltoja odotellessa.

Eli hyvähän se on kun mahdollisuudet metsänkäytölle esitetään, ylläoleva kirjoitettu ihan vain yhtenä skenaariona metsänomistajan reaktioista merkintöihin, joiden tarkoitusta ei ole informoitu. Oisko niin että kun jotkut haluavat voimakkaasti jatkuvaa kasvatusta kokeilla, niin metsäkeskus informoi missä se on mahdollista. Voihan se olla että Suomelta vaaditaan avohakkuiden vähentämistä ja se tuolla hallinnossa tiedetään ja nyt toivotaan että jatkuvaa kasvatusta käytettäisiin niissä kohteissa missä edellytyksiä on. Parempi kun on niitä metsänomistajia, jotka noita oma-aloitteisesti kokeilee, kuin että metsäkeskus valjastettaisiin taas valvomaan hakkuiden toteutusta.

Luken tarkoitusperät voi tietysti olla mitä vaan, kuitenkin isojen firmojen korpikuvioilla pyritään jatkuvaan kasvatukseen ja sitähän täälläkin on jotkut peräänkuuluttaneet, miten fiksusti nämä suurmetsänomistajat toimii. Jos jokainen toimenpide ostetaan yrittäjiltä, alkaa heinäysten hinnoittelu olla  kyseenalaista, kun lain puitteissa nuo eurot voi käyttää vaikka eukalyptuksen viljelyyn hieman nopeammalla kierrolla.