En halua elää maailmassa, jossa päätöksenteko perustuu valheellisiin lähtötietoihin.

Kerrotko Petkeles, miten yhdistät kirjoituksiini melodraaman? Entä kuuluuko sinun maailmankuvaasi iloinen idealismi, joka ei kuitenkaan tuotannossa toimi, mutta jossa idealismin seuraukset jäävät muiden huoleksi ja tässä vaiheessa iloinen idealisti on jo neuvomassa uusia uhreja?