Ja höh! Sen kerran   kun palstalla oli ihan aiheellinen avaus, jossa olisi voinut kehua retostella, paljonko tuli metsässä tienattua päivän aikana luonnonantimilla tai puilla,  niin tottahan se on siivousvimmassa kadonnut.

Kerrotaan nyt sitten tässä ketjussa. Metsähoidolliset saavutukset koskien raivaussahan ulkoilutusta tuplaantuivat kerrasta.  Kokonainen tankillinen tuli poltettua CO2 päästöjä ja pienhiukkasia taivaalle tuon iltapäivän aikana. Onneksi on ollut nyt suhteellisen kuivaa, autolla pääsi ihan mallikkaasti metsään ja vielä poiskin uutta kaivurilla taputeltua uraa pitkin. Vaatii kyllä vielä asettumista tai mursketta, ennen kuin joka säässä autolla asiaa on. Vaimokin oli oikein tyytyväinen tekemisiini. Hauska laite, kun saa kaikessa rauhassa pyöritellä kiviä.

Suppilovahverot, viimeisiään vetävät kanttarellit ja mitätön määrä puolukoita taas olivat vaimolla kohteena. Tienaamaan ei tuossa päässyt. Puolet sienistä,  tässä tapauksessa ämpärillinen nimittäin laitettiin jakoon, niin silloinhan se käytännössä nollaisi tuon toisen ämpärillisen arvon.

Illalla vielä pannullinen kanttarelli/vahvero muhennosta kera peuranvasan ulkofileen sekä suutuntumaltaan täydellisten ruusu- ja parsakaalien. Viininä pinot noir, joka oli kuitenkin ehkä liian kepeä valinta. Jälkiruokana oli vaatimattomasti lasilliset sherryä.

Kyllä kelpasi, kun täydellä vatsalla sänkyyn kömpi. Aika kului kuin siivillä ja lopulta uni maittoi.

Nyt aamupalan jälkeen voikin taas alkaa suunnitella,  jos jotain viitsisi tehdä. Vaikka omenahilloa.