Keskustelut Metsänhoito Hakkuujälki Vastaa aiheeseen: Hakkuujälki

Vastaa aiheeseen: Hakkuujälki

Keskustelut Metsänhoito Hakkuujälki Vastaa aiheeseen: Hakkuujälki

Taviokuurna

Sain työssäni oppia lukuisilta metsänomistajilta, ettei köyhällä mo:lla ole varaa myydä energiapuuta. Samaa sanoi taannoin Tornatorin metsäammattimies Metsätieteen päivillä HKI.ssä, nimeänsä en tietysti muista.

Eli raivaussaha on työkaluna, ajoissa 2000 tainta/ha havupuut, koivikot harvemmiksi niin, ettei pääse syntymään näitä riukutiheiköitä, ei saisi päästä, vaikka sitä sairaalloisesti verovaroin tuetaankin.

Tuttu perhe hoitaa taimikot kerran, isä ja äiti sahaavat, kaksi muksua tökkii lp-kannot liemaussauvan vaahtokumilla, joka kastelee kannon Round Upilla —- kerta touhu ja kunnossa on. Ensiharvennushakkuussa 13–14 -metrisestä puustosta lähtee 60–80 litran runkoja.

Pystykauppias saa metsäjätiltä tai mhy:ltä täyden palvelun, aika viheliäinen mainoslause, kertaan mekaanisesti perattu taimikko karkaa riukuviidaksi, jossa ei pärjää rs, motosta puhumattakaan.

Tuore työjälkien tarkastusten tulos oli lohduton, ”osa kohteista ei täyttänyt edes lain alarajaa tiheydeltään”, raportoi metsäkeskus.

Kuinka paljon tuollaisesta viidasta harvennetut rangat tuottavat nettoenergiaa lämpölaitoksella, kun hakkuukoneen, hakkurin ja hakerekan polttoaine-energian kulutus lasketaan yhteen? Ja ranka näkyy lahoavan usien yhden sulan maan ajan kasassa, koivujen tyvissä kääävän lerpakkeita.

Ja kun itkun alkuun pääsin, niin oikein tosi priimusten kapeissa leukoneissa ei ole edes kantokäsittelylaitetta — eli sertifikatööri tykkää, kun lahopuujatkumo eikun jatkuu vain.

Kemerarahojen käyttämättä jättäminen on kolmen metsäjätin ja mhy:sten yhteinen häpäen aihe. Ja jotta kilpailua ei vain vahingossakaan syntyisi, eivät tarkastajat tuo julki, kenen repimät riukuviidat ovat surkeimmassa kunnossa?, kuka käytti minkäkin verran kemera-rahaa jne? Kyllä on pihkahousuisilla pitkä, kaita ja kivinen tei palvelujen tarjoajiksi.