”Denzel Washington muuten jossain elokuvassa (Turvatalo) toi esiin uuden ainakin Etelä-Afrikassa kasvatetun rypälelajikkeen. Täytyy tutustua aiheeseen,  nyt ihan puhtaasti tempranillo linjalla.”

Kyseessä siis oli pinotage. Kyseessä n. 100v vanha risteytys, ilmeisen satoisa ja täten bulkiksi tuomittu. Toisaalta tuossa kohtauksessa nimenomaan kehuttiin rypälettä,  ei viiniä.

Nyt siis puhdas lajikeviini Kanonkop kadette pinotage (2015) kera niskaan ammutun peuranvasan sisäfileen (+salaatti lisuke). Mielensäpahoittajat voivat jatkaa metsästysharrastustaan kännykkäaplikaatiiota tökkimällä ja tuomita laukauksen huonoksi.

Ehkäpä tämän makuinen viini on kuitenkin sangen passeli näin miedolle lihalle. Tanniineja ei juuri nimeksikään, hivenen pippurisuutta, mutta muuten kaikin tavoin aika neutraali. Pesee kuitenkin 100-0 kyykkyviinit, jotka usein lähempänä jotain puolimakeaa tahmaa kuin mieleni mukaista viiniä. Lyijykynää tästä viinistä ei kyllä löytynyt- en kyllä ymmärrä, mitä hittoa se tuossa pullossa tekisikään. Olisi selvä reklaamaation paikka.

Nyt sitten odotellaan,  onko lopputulema vapaan suomennoksen mukainen kanuunakukkula – kaikkien kanuunoiden äiti – mutta tuskin sentään. Kyllä on maistunut.