Metsälehti kysyy, ovatko hirvituhot vähentyneet.

En tiedä, mitä tuohon vastaisi. Mikä on tarkasteltava ajanjakso?

Kolareiden määrä ei aivan viimeisinä vuosina ole vähentynyt, vaikka 2000-luvun alkuun verrattuna parannusta onkin tapahtunut. Paljonko kolareista kumuloituu pysyviä haittoja ihmisille, sitä ei minun tiedossani ole.

Taimikkovahinkojen korvaussumma on ollut laskussa 2000-luvulla, mutta se on täysin väärä mittari hirvivahinkojen määrän arvioimiseen. Metsistä ei hirven vioittamien puiden määrä ole vähentynyt. Määrä taitaa pikemminkin kasvaa vuosittain, koska korkean hirvikannan aikana kasvaneita puita ei vielä päätehakkuuseen juurikaan ole päätynyt ja harvennushakkuut paikkaavat tilannetta vain osittain. Lisäksi ensiharvennuksia tehdään huomattavasti tarvetta vähemmän.

Tilatasolla vaihtelua hirven vioittamien puiden määrässä voi olla, koska esim. itselläni raivattiin maahan hirven syömä koivikko. Uudet taimet ovat vielä niin pieniä, ettei ne hirveä kiinnosta. Toki yhden kuvion osuus kokonaisuudesta on varsin pieni ja hirvituhojen merkkejä näkyy varttuneemmissakin koivikoissa.

Melko raskas prosessi hirvituhojen vähentäminen omistajan näkökulmasta on, kun siihen tarvitaan metsäkeskuksen ja riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöitä, kaivinkonetta, metsuria glyfosaattia, hirvikarkotetta ja ahkeraa heinikon ja vesakontorjuntaa sekä karkotteen levitystä seuraavina vuosina.