Metsuri motokuskin ihmettelyyn metsästyksen vaikutuksesta syksyn kolarisumaan totean, että toki jahtiaika lisää kolareita. Vaihtoehto eli metsästyksen lopettaminen vasta kolareita lisäisikin, joten jos ja kun hirviä ei aleta pyytää loukuilla, jahtiajan ja kolarien määrän kasvun pohtiminen vie ajatuksia harhapoluille.

Suorittavan puheet oravista ja influessasta vie nekin ajatukset vikaan. Jos on kyse hirvikolareista, kyse ei ole influessasta tai oravan väistöstä aiheutuneista uhreista. Kyse on hirvikolareista ja tarpeesta/mahdollisuuksista vähentää niitä. Muussa tapauksessa pitää alkaa kantokäsittelyn tai hoitorästipuskan koneellisen korjuun kannattamattomuuden yhteydessä puhua konemiesten turhasta kitinästä, kun valtion velkaantumisen rinnalla kyse on pikkurahoista. Näinkö mielestäsi asiota pitää käsitellä?

Kuten jo edellä totesin, kovin hidasta on lupamäärien seuraavuus onnettomuuskehityksen perässä. Hirvikolarien määrä on kasvanut vuodesta 2012 alkaen. Samaan aikaan kaatolupien määriä on leikattu. Nyt kun onnettomuusmäärät ovat kasvaneet yli 30%, kaatolupien määrää lisätään 10% ja selitellään sillä tilanteeseen reagoimista. Turha on siis peräänkuuluttaa vahinkoilmoituksia, kun kiistattomat tilastot on koko ajan ollut käytössä.

Mitä arvelet kaatolupamäärän kasvun vaikuttavan onnettomuuskehitykseen? Itse veikkaan sen hidastavan tai pysäyttävän onnettomuusmäärän kasvun. En kuitenkaan usko, että onnettomuuksien määrä kääntyisi selvään laskuun.

Jos huoli metsästäjien määrästä on aiheellinen, onko asialle tehty tai suunniteltu tehtäväksi jotain? Laki velvoittaa pitämään hirvikannan kurissa, mutta laki ei tunne velvoitteelle poikkeusta metsästäjien puutteeseen vedoten. Ihan kuten metsänomistajakaan ei voi rahapulaan vedoten jättää metsurin tai konemiehen laskua maksamatta. Toki tässä vaiheessa ei näyttöä metsästäjien määrän puutteesta ole esitetty, kyse on vain yhden henkilön jossittelusta tai spekulaatiosta.