Kantovesa

Jokunen vuosi sitten luin tältä palstalta keskustelun pajun ja pihlajan vesomisesta. Aloin seurailla sitä taimikon perkauksen aikaan.

Kuvan taimikko on ennakkoraivattu aiemmin ja nyt siinä oli varsinainen taimikonhoito. Kuvio on vanha hakamaa jonka painanteisiin ja kiviraunioihin oli pesiytynyt paju ja pihlaja,

Ennakko raivaus oli tehty pitkään kantoon ja nyt sahasin vesaryppään alapuolelta, josta paljastui lahot kannot, eli jatkossa vesomisen luulisi olevan hitaampaa ?

Kommentit (8)

  1. Gla

    Toivotaan niin.

    Tänä vuonna piti kokeilla perkuuta kahteen kertaan saman vuoden aikana, kun sen pitäisi olla tehokas keino vesomisen tappamisessa. Vaan haaveeksi jäi tuonkin kokeilun teko.

  2. Jos haluaa pelata varmanpäälle niin kantokäsittely glyfolla tuntuu pelittävän…

  3. Mikähän sitten liekään se ongelma? Miksi tällaisesta tehdään jopa myrkkyä pyytävä ongelma kun se ei sitä ole.

  4. Perkaus olisi kannattanut tehdä korkeampaan kantoon, jolloin tässä toistossa ei olisi tarvinnut jyrsiämaanpintaa myöten. Ykköskuvan paketti näyttää siltä, kuin se olisi lähtöisin hyvin lyhyestä kannosta, vesottu parikymmensenttiseen kantoon ja nyt kolmannella kertaa vedetty taas matalaan kantoon.
    Alkujaan tuo paju? olisi pitänyt sahata kolmen – neljänkymmenen sentin kantoon. Toisella -harvennuskerralla versojen alapuolelta ja kolmannella kerralla taas versojen alapuolelta.
    Hyvällä tuurilla kanto / tynkä lahoaa ja lahottajat tappavat myös juuriston.
    Pajut eivät sinällään ole kovin suuri ongelma normaalissa metsämaastossa. Jos niitä ei sahaile maahan, ne yleensä ryytyvät jäämään mataliksi puskiksi, jotka jäävät metsän puiden varjoon ja unohtuvat sinne. Jos ne niittää, on seuraavan kasvukauden jälkeen helposti 2 – 3 – metrinen pajupöheikkö, jonka suhteen ainoa toivo on, että hirvet tykkäisivät.

  5. metsä-masa

    Raivaamani kuvio on vanhan maalaistalon pihapiirissä oleva ns. hakamaa, joten lyfosaatti käsittely jätettiin pois. Raivatessani huomasin kantovesojen juurakon olevan lahoja, tämä huomio tuli isommalta alalta.Vanhat kannot oli pensinyt 20-30 uutta runkoa.

    Raivatessa innostus kokeiluun oli sahata runko kantovesojen alapuolelta, se osoitti teorian todeksi, että näin voisi hillitä ja tukahduttaa liiallinen vesominen, siellä missä (myrkyn) käyttö ei ole järkevää.

    Ps. Jätkältä edellä, on seikkaperäinen ja hyvä perkausohje, jota minun kokemus näyttää vahvistavan !

  6. Tuo raita on kyllä hauska, yhden kun raivaa niin ryhmä-raita puska kasvaa tilalle…

  7. metsä-masa

    Kyllä raita, paju ja pihlaja on suorastan hankala hävitettävä, se on vuosien väsytysurakka ilman myrkkyä !

  8. Jos kyse on muutamasta puskasta esim pihapiiriussä tms, niin siisti homma on käntokäsittely. Siinä ei todellakaan tarvitse aina käyttää Glyfosaattia, vaan seoksen sively tai suihkautus kantoon edellyttää varsin olemattoman pieniä määriä myrkkyä, eikä puskassa tarvitse käsitellä jokaista kantoa, koska ne ovat samassa juuristossa.
    Jos ei käytä väriainetta, niin tuo kauhea rikos ei paljastu sivullisille.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat