Kuusta kenttään vaikka väkisin

Pellonistutusta. Helppoa hommaa, 2 500/ha. Lehtomaisen täydennysistutusta, ei niin helppo homma. 2,8 ha ja puolet uusiksi 85 prosenttisesti.
Hienojakoinen. Liian korkeat savimättäät: rouste ja myyrä. Toinen puolikas on hienossa vedossa, kun on soraisempaa pohjaa.
Laikkua mättään kylkeen hieman murentunutta savea jättäen suojaksi, juurilannoite, syväistutus, kannonvierustojen hyödyntäminen, roundup lähiviikkoina = ehkä mahdollisesti onnistuu.
Mätästykset ja istutuspalvelut teetän jatkossa tuntityönä.

Kommentit (8)

  1. A.Jalkanen

    Mitä puulajia istutat 2500/ha ja mihin, peltoonko? Kuulostaa aika tiheältä…

  2. Peltoon kyllä ja kuusta. Hyviä multapeltoja hienolla sorapohjalla. Jos vaikka joulukuusia nyppiä pois ja hankintana saa enskassa harrastella motteja tienvarteen. Tuolla on kyllä rankasti voimaa maapohjassa että vähän pelkään mutterikuusia,sekin osasyy normaalia suurempaan tiheyteen. Ja tuossa kun entisiä epäonnistuneita istutuksia täydentelee niin haluisin mieluummin panostaa ”särkymävaaraan”. Sekametsiä Minulla taitaa muuten olla suurin osa.
    Tuon auringonnousukuvan lehtomainen on metsäsaareke keskellä peltoja. Siellä on ollut suuria mäntyjä mutta avohakkuussa ei ole jätetty siemenpuita eikä istutettu kuin pelkkää kuusta vaikka osa olisi ollut männylle hyvää pohjaa. Mietin että jos ensi keväänä istuttaisin sekaan vielä mäntyä,mutta ei tahdo kaikkea jaksaa.

  3. Petkeles

    2500 taimea hehtaarille on hyvä taso pellonmetsitykseen tutkimustiedonkin valossa, koska taimikuolleisuus ja luontaisesti syntyvän taimiaineksen puute verrattuna metsämaahan ovat ongelmana. Jotkut neropatit ehdottavat päinvastoin vähän yli tuhannen taimen istuttamista, joka on varma tapa saada vajaatuottoinen kuvio minimaalisella säästöllä. Tästä voimme varmaan kaikki olla samaa mieltä!

  4. Voimme varmaan olla samaa mieltä. Mutta sopivalla metsämaalla istutustaimien määrää voidaan hyvin vähentää. Paras kiertoajan tuotto tulee ~ 1300-1400 kpl/ha ku-taimia (taimikkovaiheesta eteenpäin) joten siihen riittää tavallista vähäisempi istutusmäärä, jos luont. taimia tulee lisäksi. Raivattavaksi eikä eh-kuitupuuksikaan kannata istutustaimia paljon haaskata.

  5. Petkeles

    Tuo on ihan hyvä taktiikka, jos jokaikinen istutustaimi kasvaa tukkilaatuiseksi.

  6. Ostotiloja olen tänäkeväänä täydennysistuttanut 4000:lla taimella. Ne kun paukuttaa tiukkaan pohjaan, laikuttaa kuokalla,kepittää,myrkyttää, käyttää mätästäjää, niin hetki jos toinenkin on kulunut.
    Jatkossa istutuksissa menen yli suositusmäärien. Mieluummin kaatelen th vaiheessa pois sitten mitä tarvii että eh olisi järkevän kokoista tehdä kuin laukkaan täydentämässä.
    Vai mitä kokeneemmat ovat mieltä ? Onko useasti syynä uudistuksen huolimattomuus, luonnon tepposet taimille vai molempien yhdistelmä.
    Kuinka useasti olette joutuneetvaikka prosentuaalisesti laskettuna uudistusalanne uudistamaan uusiksi ?

  7. Kukin saa tietysti tehdä kuten parhaaksi näkee. Ei ole tarvinnut yhtään uudistusalaa metsittää uudestaan. Parilta kuviolta on hirvet syöneet taimia , luont. syntyneitä puita enimmäkseen niilläkin kasvaa. Luont. uudistettuja on ollut n. puolet uud. alueista loput istutettuja ja kylvettyjä. Maapohjat on pääosin semmosia , että tulee lisäystä luont. taimista , jos ihan kaikki istutetut ei lähdekään kasvamaan.

  8. Voi olla, että istutusmäärät vähenee , kun pääsen käynnissä olevasta projektista eroon. 5ha ala hakattu aukoksi todella harvasta asennosta ja maa on luokkaa MT+/OMT. Istutettu varmasti oikeat määrät , mutta voi pojat on heinää. 10 koealaa/ha ja keskiarvo 1400 ja osa niistäkin jo heinän vioittamia. 2 pitkää päivää meni koneelta kun käänteli uusia mättäitä. Vähäinen määrä jää koneen alle. Nyt menee tainta huolella ”asennettuna” n. 1200 /ha.
    Koivua ja mäntyä toivoisin sekaan, mutta epäilen mahtaako tulla koskaheinää riittää.

Metsänhoito Metsänhoito