Tieltä katsoen ko. taimikko on hieskoivikkona. Hassua, koska juurikin äsken kävin mäntyy tähän kylvämässä, nuo koivut kasvaa todella nopeasti, jotenka taimikon ennakkoraivuu on perusteltu tehdä mitä pikemmin.
Ennakkoraivaus lienee kuitenkin roimasti etuajassa. Katsoisin ensin vaikkapa perkauksen, jossa kaikki lehtipuu pois ja sitten sujuvasti seuraisin taimikon kehittymistä…
Taimikko ei ainakaan vielä ole hirvikarkotetta tarvinnut ja mennyt monta vuotta.
Täällä on ilmaantunut sellainen haitta, että kasvuun lähteneiden vasta istutettujen männyntaimien 3..5 cmm pitkät pehmeät vuosikasvut syödään KAIKKI.
Siksi olen ennen istuttamista ruiskuttanut männyntaimet jo laatikossa Tricolla.
Taitaa olla kauriin tekeleitä tai joskus metsokin innostuu latvan syöntiin taimissa. Viime syksynä eräässä kohteessa isäntä ihmetteli miksi kaikista istutetuista määnyn taimista oli vuosikasvu syöty. Uskoimme että tuolla kohteella metso (t) oli syyllinen.
Minulle ei ole selvinnyt mikä nuo kasvut syö. Tänä keväänä noita syöntejä on ollut vain nimeksi. Onhan tuota Tricoa tullut ruiskutettua edellisen kesän taimiin ja uusiin jo taimilaatikossa.
Hirvi tai kauris se ei ole, kun jälkiä ei näy siinä määrin kuin pitäisi, kun kaikki taimet on syöty. Tosin maasta irti nostettuja taimiakin on ja hirven jälkiäkin on.
Jää metso, metsäjänis tai rusakko.
Ei se hirvi kuivaan aikaan aina niitä jälkiä niin paljon jätä mutta kulkee etevästi kyllä taimelta taimelle ja maistuvaa uutta kasvua todella haetaan. Siinä tosiaan nousee joku aina juurineenkin pintaan kuivattelemaan.
Karijoella Pohjalaiset ovat onnistuneet pitään kannat aisoissa ja hirvet tulee länttä kohti muutenkin talvilaitumelle ja osallistuu koivun kitkemiseen. Vesilahdella mäntyä ei voi kasvattaa Laukonpeuran ja hirven takia tosiaan ollenkaan enää mikä on sääli.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Tieltä katsoen ko. taimikko on hieskoivikkona. Hassua, koska juurikin äsken kävin mäntyy tähän kylvämässä, nuo koivut kasvaa todella nopeasti, jotenka taimikon ennakkoraivuu on perusteltu tehdä mitä pikemmin.
Ennakkoraivaus lienee kuitenkin roimasti etuajassa. Katsoisin ensin vaikkapa perkauksen, jossa kaikki lehtipuu pois ja sitten sujuvasti seuraisin taimikon kehittymistä…
Mulla pitäs 20 ha vetästä vastaavaa perkausta tänä syksynä, sitten muihin raivauksiin.
Hirvikarkotetta tuo ainakin kaipaa.
Kerroppas mikäs se muu on. kuin lyijyluoti….
Kuparitäyteinen!
Ai niin. Kyllä pohjalaiset osaa ton homman…
Taimikko ei ainakaan vielä ole hirvikarkotetta tarvinnut ja mennyt monta vuotta.
Täällä on ilmaantunut sellainen haitta, että kasvuun lähteneiden vasta istutettujen männyntaimien 3..5 cmm pitkät pehmeät vuosikasvut syödään KAIKKI.
Siksi olen ennen istuttamista ruiskuttanut männyntaimet jo laatikossa Tricolla.
Taitaa olla kauriin tekeleitä tai joskus metsokin innostuu latvan syöntiin taimissa. Viime syksynä eräässä kohteessa isäntä ihmetteli miksi kaikista istutetuista määnyn taimista oli vuosikasvu syöty. Uskoimme että tuolla kohteella metso (t) oli syyllinen.
Minulle ei ole selvinnyt mikä nuo kasvut syö. Tänä keväänä noita syöntejä on ollut vain nimeksi. Onhan tuota Tricoa tullut ruiskutettua edellisen kesän taimiin ja uusiin jo taimilaatikossa.
Hirvi tai kauris se ei ole, kun jälkiä ei näy siinä määrin kuin pitäisi, kun kaikki taimet on syöty. Tosin maasta irti nostettuja taimiakin on ja hirven jälkiäkin on.
Jää metso, metsäjänis tai rusakko.
Ei se hirvi kuivaan aikaan aina niitä jälkiä niin paljon jätä mutta kulkee etevästi kyllä taimelta taimelle ja maistuvaa uutta kasvua todella haetaan. Siinä tosiaan nousee joku aina juurineenkin pintaan kuivattelemaan.
Karijoella Pohjalaiset ovat onnistuneet pitään kannat aisoissa ja hirvet tulee länttä kohti muutenkin talvilaitumelle ja osallistuu koivun kitkemiseen. Vesilahdella mäntyä ei voi kasvattaa Laukonpeuran ja hirven takia tosiaan ollenkaan enää mikä on sääli.