Metsäpeura

Jälkien perusteella on peuralauma oli löytänyt viimetalvisen hakkuutyömaan. Hakkuutyömaa oli sekametsää, kankaita ja pienialaisia suokuvioita yhteensä n. 15 ha.

Ravinnoksi oli pääasiassa valikoitunut koivun latvukset ja oksat, jokunen kaivanto kankaalla oli jäkälän- ja suonreunalla heinän kaivamisesta.

Noin kaksikymmentä vuotta sitten olen tavannut tällä tutulla-alueella näin laajasti peuran jälkiä ja kuorittuja koivun oksia. ” Onkohan koivunkuori tavallista peurojen ruokaa ?

Kommentit (7)

  1. 6 m3

    Tuosta nyt ei ota vanaha Erkkikään selevää. Enemmänkin näyttää jäniksen syönnöksiltä. Papanaläjä oikealla vois olla metsäpeuran jäljiltä.

    t. nm. Yli neljäkymmentä vuotta metsäpeuran elämää seurannut.
    Eipä tuona aikana ole näkynyt metsäpeuran jäljiltä koivun kaluamista.

  2. metsä-masa

    Niin onkohan koivunkuori tavallista peuran ruokaa, tätä minäkin ihmettelin. Hankikannolla hiihtelin hakkuu alueen ympäri ja kaikki leimikon pohjukat oli löydetty ja kuorittu lumikerroksen päältä, leimikon ulkopuolella oli vain yksittäisiä peuran jälkiä.

    Hakkuualue on 210 metrin korkeudessa ja asuttuja taloja on vasta 3-4 km päässä, siis rauhallinen ja turvallinen paikka oleiluun ja ruokailuun. Jälkien perusteella peuralauma on ollut melko suuri, koska jäljet oli tallentuneet koko hakkuualueelle yhtä selvinä.

    Peurakanta vaihtelee petotilanteen mukaan, susilauma oli havaittu alueella alkuvuodesta, joka sai hirvet pois vakio talvehtimisalueelta. Karhujen pyyntilupien määrä on Kuhmossa lisätty kaksinkertaiseksi normaaliin verrattuna, sillä lienee vaikutusta tämänkin peuralauman liikkumiseen.

    Kuhmon metsäpeurat on alkujaan tulleet suomeen Pieningän alueen erämaista, rajan takaa.

  3. 6 m3

    Niin, eihän se sulje pois etteikö metsäpeura olisi oppinut jäniksen tai hirven tapoja. Jos tuo kuva on harvennukselta jossa on kuusia joissa kasvaa luppoa tai naavaa se selittäisi peurojon laiduntamisen alueella. Luppo ja naava on hävinnyt kuusista parin metrin korkeuteen siellä missä peurapartti laiduntaa.

  4. metsä-masa

    Sekametsää tämäkin leimikko oli. Koivun osuus poistumasta n. 25 %, eli latvuksia noin 100 kpl / ha.

    Ihmetellä täytyy peuran vaistoa löytää poronjäkälä- ja heinätuppaat 60-70 cm:n lumikerroksen alta, näitä kaivantoja oli hakkuualueella satunnaisesti, josta oli myös löytynyt syötävää.

  5. MIISU4F

    Viime vuoden kevättalvella metsäkaurispari söi pihlajan oksista marjat, kärjet ja kuoret. Olin edellisenä syksynä tuonut kaverin pihan koristeeksi suuren saavillisen pitkiä pihlajanoksia marjaterttuineen. Silloin oli valtava pihlajanmarjasato. Kun oksat kuivettui, ne kipattiin metsänlaitaan puupinon taakse. Alkuvuodesta metsäkaurispari tuli syömään linnunlaudalle kaurat ja samalla järsivät kuivat pihjanmarjat, oksien päitä ja kuoret.

  6. metsä-masa

    Kivennäisen puute ruokavaliossa lienee peurojenkin se, jota kevättalvella kaivavat lumen alta.

    Rahkasuon reunoilla oli kaivantoja josta oli löytynyt heinää ja osasta kaivannoista oli karissut raatteen lehtiä hangen päälle, ilmeisesti mieleinen syötävä löytyy hyvän hajuaistin perusteella.

  7. 6 m3

    Muutamasta reilun metrisen kuusen latvakasvun syönnistä metsäpeuran jäljiltä on havainto. Ei mitään laaja-alaista. Lienee maistellut josko löytyisi vaihtelua ruokavalioon. Sulan maan aikoja oli, maassa vain peuranjälkiä ja papana kasoja.

Luonto Luonto

Artikkelit

Keskustelut

Kuvat