Eiköhän tuo näytä jo niin myllätyltä että sinne voisi jo perunaa laittaa kasoomaan. Mutta jos metsää kasvattaisin on niitä vaihtoehtoja olemassa enemmän kuin kolme. Ja jos antaa luonnon hoitaa voi tulla lähemmä kolmekymmentäkin lajia.
Alueelta hakattiin kuusikko, jossa oli myös mäntyjä.
Latvusmassa kerätty, kannot nostettu ja alue mätästetty.
Kuvassa on runsaasti vihjeitä siitä, mitkä kolme puulajia tähän laitetaan kasvamaan. Kuva on otettu tien laidassa olevan kantokasan vierestä.
No toi tienlaita saattaisi enteillä, että hirviä voisi olla ennakkokaavailussa vähän. Jotenka varmaankin visakoivu ja joulukuusi voisi olla mutta mikä kolmas voisi olla.. joku muu joulukuusilajike?
Onnittelen, Raivaamista riittä jatkossa, Itse kun tuota raivuuta tekee työkseen niin ei voi kun kunnioittaa tuollaisia metsänomistajia. Työsarka on taattu.
Itse olen jo sen verran oppinut vuosien aikana että meillä ei kantoja revitä. Havut viedään ja sen jälkeen kääntömätästys noin 1600 – 1700 kpl/ha. Mahdollisimman vähän rikotaan maata niin voipi olla että yhdellä korkeintaan kahdella raivuulla selvitään. Toimii…..
Herramme päättää, minkä puulajin taimia paikalle ilmaantuu ja mitkä niistä lähtevät kasvuun.
”No toi tienlaita saattaisi enteillä, että hirviä voisi olla ennakkokaavailussa vähän.”
Jos nimimerkki Ammatti Raivooja on näkevinään tuossan kuvassa tien, joka pitää hirvet loitolla, niin sitten meidän kahden on aivan turha keskustella hirvituhoista; sen verran erilainen taitaa olla tahoillamme hirvikannan vahvuus.
Iteltäni esmes söivät lehtikuusia koodiltaan kolminumeroisen pikitien varressa, alkaen 50 metriä tiestä. Kerrankin, kun arvelin, että uskaltaa hirvituhoaltista puulajia istuttaa.
Nopeakasvuinen hybridihaapa tulisi itelle mieleen ja muu puusto jäisi sinne maantasalajistoksi mahdollisia hirviä ruokkimaan.
Haapaa tuolla reunoilla ilmeisesti on luonnostaankin ja isoksi jopa kasvanutta.
Hirvivastaava vaan esitti ajatuksen nähtyään koivuntaimikon tienlaidassa, että tie saattaisi olla syy miksi koivikko oli onnistunut. On sitä muutkin esittäneet, että tien lähellä ei olisi niin paljoa hirvituhoja mutta minä en tiedä onko näin.
Toistan vielä, että kuusta ei tähän laiteta, eikä myöskään haapaakaan. Haavat on jätetty tuonne alareunaan ”biodiversiteettipuiksi”. Arvaatte varmaan, minkä tempun niille teen…
Katsokaa tarkemmin tuota etualan maapohjaa ja kuvan päivämäärää, niin eiköhän yksi puulaji jo selviä.
Jessellähän ne haavat kasvaa vaikka kallion päällä, mutta minä joudun kuitenkin sopeutumaan ihan normaaleihin luonnonlakeihin.
Oletteko kuulleet sellaisesta, että puulaji valittaisiinkin maapohjan mukaan?
Kaikissa pohjissa minulla on toistaiseksi h-haapa kasvanut ja ainakin noinkin humuksellisilla pohjilla aivan loistavasti. Jos kuva nyt ei paljon taas hämää.
Kuviolla on korkeuseroa 15 metriä.
Kuvassa näkyvä ala on erittäin kuivaa ja se on kylvetty männylle.
Alas istutettiin koivut ja välimaastoon visakoivut.
Tämän kaltaisia kannonnostoalueita on minulla yli kymmenen vuoden ajalta useita, eikä vesottumisongelmaa ole niissä ollut.
Olen laittanut niistä aikaisemmin tänne kuviakin.
Nämä ovat sellaisia maapohjia, ettei em. lehtipuita niihin juurikaan tule. Siitä on nyt kokemusta useilta alueilta jo pitemmältä ajalta. Jos pohja olisi rehevämpää, niin sitten tulisi.
Tässä on helppo kasvattaa mäntyjä.
Kuten jo tuolla aikaisemmin kerroin, alueella on melkoinen korkeusero, ja maalaji on tuolla alhaalla aivan toinen kuin suoraan kuvassa näkyvällä alueella. Kun ylhäällä maa pölisi jo kuivuuttaan, alhaalla oli vielä vettä saappaanvarren verran.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Eiköhän tuo näytä jo niin myllätyltä että sinne voisi jo perunaa laittaa kasoomaan. Mutta jos metsää kasvattaisin on niitä vaihtoehtoja olemassa enemmän kuin kolme. Ja jos antaa luonnon hoitaa voi tulla lähemmä kolmekymmentäkin lajia.
Lieneekö tarkoitus arvata, mitkä kolme pääpuulajia ko. aukolta on hakattu? Kuusta, koivua, haapaa…
Tämä uudistuu lehtipuulle, noin vaan.
Suit sait sukkelaan.
Alueelta hakattiin kuusikko, jossa oli myös mäntyjä.
Latvusmassa kerätty, kannot nostettu ja alue mätästetty.
Kuvassa on runsaasti vihjeitä siitä, mitkä kolme puulajia tähän laitetaan kasvamaan. Kuva on otettu tien laidassa olevan kantokasan vierestä.
No toi tienlaita saattaisi enteillä, että hirviä voisi olla ennakkokaavailussa vähän. Jotenka varmaankin visakoivu ja joulukuusi voisi olla mutta mikä kolmas voisi olla.. joku muu joulukuusilajike?
Mitään kuusia ei tähän laiteta. Luonnostaan niitä toki joitakin tulee.
Onnittelen, Raivaamista riittä jatkossa, Itse kun tuota raivuuta tekee työkseen niin ei voi kun kunnioittaa tuollaisia metsänomistajia. Työsarka on taattu.
Itse olen jo sen verran oppinut vuosien aikana että meillä ei kantoja revitä. Havut viedään ja sen jälkeen kääntömätästys noin 1600 – 1700 kpl/ha. Mahdollisimman vähän rikotaan maata niin voipi olla että yhdellä korkeintaan kahdella raivuulla selvitään. Toimii…..
Herramme päättää, minkä puulajin taimia paikalle ilmaantuu ja mitkä niistä lähtevät kasvuun.
”No toi tienlaita saattaisi enteillä, että hirviä voisi olla ennakkokaavailussa vähän.”
Jos nimimerkki Ammatti Raivooja on näkevinään tuossan kuvassa tien, joka pitää hirvet loitolla, niin sitten meidän kahden on aivan turha keskustella hirvituhoista; sen verran erilainen taitaa olla tahoillamme hirvikannan vahvuus.
Iteltäni esmes söivät lehtikuusia koodiltaan kolminumeroisen pikitien varressa, alkaen 50 metriä tiestä. Kerrankin, kun arvelin, että uskaltaa hirvituhoaltista puulajia istuttaa.
Nopeakasvuinen hybridihaapa tulisi itelle mieleen ja muu puusto jäisi sinne maantasalajistoksi mahdollisia hirviä ruokkimaan.
Haapaa tuolla reunoilla ilmeisesti on luonnostaankin ja isoksi jopa kasvanutta.
Hirvivastaava vaan esitti ajatuksen nähtyään koivuntaimikon tienlaidassa, että tie saattaisi olla syy miksi koivikko oli onnistunut. On sitä muutkin esittäneet, että tien lähellä ei olisi niin paljoa hirvituhoja mutta minä en tiedä onko näin.
Koivu, kuusi ja haaba!
Toistan vielä, että kuusta ei tähän laiteta, eikä myöskään haapaakaan. Haavat on jätetty tuonne alareunaan ”biodiversiteettipuiksi”. Arvaatte varmaan, minkä tempun niille teen…
Katsokaa tarkemmin tuota etualan maapohjaa ja kuvan päivämäärää, niin eiköhän yksi puulaji jo selviä.
Kaippa siihen jotain vaivaiskoivuja, eikun noita, oliko se koppura ny visakoivua saattaisi olla.
Jessellähän ne haavat kasvaa vaikka kallion päällä, mutta minä joudun kuitenkin sopeutumaan ihan normaaleihin luonnonlakeihin.
Oletteko kuulleet sellaisesta, että puulaji valittaisiinkin maapohjan mukaan?
Kaikissa pohjissa minulla on toistaiseksi h-haapa kasvanut ja ainakin noinkin humuksellisilla pohjilla aivan loistavasti. Jos kuva nyt ei paljon taas hämää.
Kuviolla on korkeuseroa 15 metriä.
Kuvassa näkyvä ala on erittäin kuivaa ja se on kylvetty männylle.
Alas istutettiin koivut ja välimaastoon visakoivut.
Tämän kaltaisia kannonnostoalueita on minulla yli kymmenen vuoden ajalta useita, eikä vesottumisongelmaa ole niissä ollut.
Olen laittanut niistä aikaisemmin tänne kuviakin.
honka, mänty, petäjä
Ensimmäisenä tuohon ilmestyy pihlaja, sitten paju ja leppä tulee perässä.
Nämä ovat sellaisia maapohjia, ettei em. lehtipuita niihin juurikaan tule. Siitä on nyt kokemusta useilta alueilta jo pitemmältä ajalta. Jos pohja olisi rehevämpää, niin sitten tulisi.
Tässä on helppo kasvattaa mäntyjä.
Mistäs nuo lehtipuut tuonne reunoille sitten ovat tupsahtaneet?
Taivaastako?
Kuten jo tuolla aikaisemmin kerroin, alueella on melkoinen korkeusero, ja maalaji on tuolla alhaalla aivan toinen kuin suoraan kuvassa näkyvällä alueella. Kun ylhäällä maa pölisi jo kuivuuttaan, alhaalla oli vielä vettä saappaanvarren verran.