Kuvion reunoille on istutettu kuusta, koska reunametsän varjostamat männyt olisivat hirvituholle alttiina. Keskemmälle kuviota on istutettu mäntyä, pääkuvan kannosta näkyy miksi kuviolla on näin menetelty.
Mäntytaimikko on varhaisperattu kolmeen kertaan, lehtipuustoa ei ole päästetty yli puoleen metriin.
Mikä neuvoksi?
Tein ensiharvennuksen 90 -luvun alussa juurikäävän vaivaamalle alueelle istutettuun kuusikkoon.Yllätys oli,että lahoa ei ainakaan EH:ssa esiintynyt.Mitä kokemuksia muilla on ?
Istutetut näyttäisivät kestävän paremmin juurikääpäympäristössä. Luontaisesti syntyneissä oli jo taimikonharvennusvaiheessa alkavaa lahoa näkyvissä, istutetuissa ei.
Kuvan paikkaan ainoa jälkiviisas neuvo on ollut: olisi pitänyt laittaa kaikki kuuselle. Sitten viimeistään 50 vuoden kuluttua kaikki pois, yksi harvennus tai ei yhtään.
Planter tehnyt asiat kuten kuuluukin . Mänty ei tahdo menestyä järeän vanhan metsän vieressä oli hirviä tai ei. Juurikääpä on tietysti uhka joka on syytä ottaa vakavasti , mutta kuten monet ovat jo kokeneet ja todenneet , istuttaminen ja nopea viljelykierto saattavat vähentää ongelman vaikutuksia .
Kun metsässä/aukolla katselee lahoja kantoja , tulee harvoin laskeneeksi kasvulustoja . Tärkeimmät , kannon keskiosan
vuosilustot , on laho ehtinyt tuhota . Niitä on saattanut kertyä jo yli 50 ensimmäiseen 100millin läpimittaan mennessä . Tämä tarkoittaa sitä , että ikää puulla on jo paljon , vaikka runko ei kovin suuri olisikaan . Runko on suurella todennäköisyydellä myös lähtenyt kasvuun luontaisesta taimiaineksesta.
Miksi muuten tehdään niin suurta numeroa kenties suurimmaksi osaksi puun korkean iän aiheuttamasta laho-ongelmasta juuri kuusen kohdalla ? Laatua alentavia vikoja löytyy männyistäkin aivan riittävästi ja lahoavia lehtipuita kasvaa metsissä siinä , kun kuusiakin . Pökköytyvät ja häviävät näkyvistä kuitenkin havupuita nopeammin .
Onko tosiaan niin, ettei kannata olla huolissaan kuusien laatuvioista , koska vikoja löytyy ”männyistäkin ihan riittävästi” ?
Linkissä alla jonkinlaista tutkimukseen perustuvaa tietoa:
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff02/ff021042.pdf
Minusta on pelottavaa, että metsäalan ammattilaisen metsätaloutta koskevia mielipiteitä värittää oman harrastuksen vaikutus.
Tässä tapauksessahan on kyse matsäalan ammattilaisesta joka on kokoajan syyllistänyt meitä, hänen työnantajiaan metsänomistajia, hänen harrastusrakkautensa mollaamisesta. Mutta tavallaan käsitettävää eläkeikää lähentelevän ja leipätyönsä ehtoossa olevan motokuskin kannalta joka satsaa jo nyt että varmasti harrastus on elinvoimainen vielä eläkepäivilläkin ja helppoa saalistakin pitää olla. Meistä sitten enää viis kun olemme hänelle enää vain riesa jonka mollaamista voi vain jyrkentää vähin erin. Omaa metsäähän hän välttää koska ei halua samoja murheita itelleen.
”Miksi muuten tehdään niin suurta numeroa kenties suurimmaksi osaksi puun korkean iän aiheuttamasta laho-ongelmasta juuri kuusen kohdalla ? Laatua alentavia vikoja löytyy männyistäkin aivan riittävästi ja lahoavia lehtipuita kasvaa metsissä siinä , kun kuusiakin .”
Varmaan siksi koska kuusella ongelma on selvästi merkittävämpi kuin muilla puulajeilla. Eikä se johdu pelkästään puiden korkeasta iästä.
Kaivoin esiin kuvissa olevan kuvion mittalistat. Kuusitukkia on tullut kuviolta 265 m3. Tyvitukkia on mennyt lahokuiduksi 73 m3. Lisäksi vielä noita onttoja hylsyjä energiapuuksi, niitä ei ole eritelty.
Jos ajattelee itsekkäästi, että enhän minä elinaikanani ehdi päätehakata kuviota, niin miksi tehdä ”suurta numeroa” ongelmasta.
Kun yli 20% tukista menee lahokasaan, olisi ollut mielestäni seuraavia sukupolvia ajatellen reilua yrittää puhdistaa ne lahopesäkkeet, kun ongelma ja ratkaisu ovat tiedossa.
Mikä oli puuston ikä ? Onko kuviolla tehty harvennushakkuita tai onko se ollut joskus karjan laitumena ?
Mäntykin menestyy , kun saat ne saamattomat pyytömiehet kaatamaan mailtasi sen kantanaaraan , joka terrorisoi vasoineen toistuvasti taimikoitasi . Valitettavasti tilanne on monesti sellainen . että ”pyyntiluvat on loppu” , kun luvat olisi käytettävä tuottavan naarashirven kaatamiseen . Näin muilla , ei meillä .
Jessekin voisi itse tehdä jotakin hirviongelmien suhteen . Metsästyksen kieltäminen ei oikein ole linjassa sen kanssa , että todellista ratkaisua oltaisiin hakemassa . Enemmänkin vaikuttaa olevan ongelmana hirviä metsästävä lähisukulainen , jonka harrastusta Jesse koittaa kaikin keinoin kampittaa .
Oletko esimerkiksi ollut perustamassa metsästyseuraa toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ? Oletko ollut edistämässä metsästäjien välistä yhteistyötä laajan yhteislupa-alueen muodossa metsästyksen helpottamiseksi ? Oletko ollut valmis kutsumaan vieraan seuran omille maillesi hirvenkaatoon , kun omat luvat on käytetty ja naapurilla on vielä lupia käyttämättä ? Oletko luopunut hirveä haukkuvan koiran kohdalla puolen tunnin säännöstä , kun se ylittää naapurin rajan ? Tässä muutamia juttuja , joihin allekirjoittanut on ollut omalta osaltaan vaikuttamassa . Ainakin näillä kulmilla asiat on saatu paremmalle tolalle ja hirvitiheys pysymään suositusten alarajoilla , kun toimeen on tartuttu . Tehdään enemmän ja vikistään vähemmän .
”Onko kuviolla tehty harvennushakkuita tai onko se ollut joskus karjan laitumena ?”
On tehty harvennusta ja on ollut hirvikarjan laitumena, kuten kuvista näkyy. Oleellista kuitenkin on, että tämä on varsin tyypillinen tapaus ja näitä on paljon, kuten ylempänä olleesta linkistä selviää. Juurikääpä siirtyy myös istutettuihin kuusiin, linkin tutkimuksen mukaan 10 metrisistä kuusista 30 % saastuneita. Menetykset vuositasolla 60 miljoonaa euroa ja ongelman jatkuminen linkittyy vahvasti hirvikannan suuruuteen.
Täällä ongelma on yksiselitteisesti se, että alueellinen riistaneuvosto käyttää diktaattorin otteita, jotka järjestelmä heille suo ja siten estää kaiken järjellisen toiminnan metsätaloudessa. Ylläpidetään ylisuurta hirvikantaa, kyse ei ole mistään yksittäisestä häirikköhirvestä, jos metsästyskauden päätyttyä kuuden lauma haahuilee palstalla.
Keski-Suomalaiset saavat laittaa kätensä kyynärpäitä myöden ristiin ja olla kiitollisia, että heitä on siunattu ”suorittavan portaan” kaltaisella epäitsekkäällä metsättömällä riistaihmisellä, joka on laittanut siellä asiat kuntoon ja poistanut hirviongelman.
Ei kuitenkaan kannata yleistää, että koko maassa asiat olisivat noin loistavalla tolalla. Monissa maakunissa hirvikanta on paisunut kestämättömäksi, koska kaikki päätösvalta on riistaorganisaatiolla, eikä metsänomistajilla yhtään mitään sanomista asiaan.
Tuota noin… Hirviasioiden nykyinen tila Keskisessä Suomessa on kyllä riistaorganisaatioiden myötävaikutuksella aikaansaatua . Käsiä ei ole kuitenkaan varaa ristiä . Olen ollut kolmeen kertaan vuosikymmenten varrella tilanteessa ,jossa hirvien määrä on ollut erittäin alhainen, mutta muutamassa vuodessa taas ennätyksellisen suuri . Tilanne ei ainakaan ole korjautumassa , kun ympärivuotisia havaintoja tekevien ihmisten määrä vähenee kiihtyvällä vauhdilla . Yllätyksiin on varauduttava jatkossakin .
Tulee mieleen myös verrata hirven lisääntymistä supikoiran vastasvaan toimimtaan . Mitä enemmän sitä metsästetään , sitä tehokkaammin se lisääntyy.
PS. Mielestäni on turha arvostella koko metsästysorganisaation toimintaa kehnoksi , jos ainoastaan kolmella hirvitalousalueella paikallinen riistaneuvosto on poikennut hirvien kohdalla valtakunnallisista tiheystavoitteista . On myös mahdollista , että tavoitteeseen pyritään pidemmän ajan kuluessa , ei kertarysäyksellä .