MTK / TPY 1986 – 1987 hinnoitteluperusteet

Mielenkiintoista tarkasteltavaa tuli vastaan kotiarkistosta 33 vuoden takaa tavaralajien hintasuosituksista.

Merkillepantavaa on hankintakaupan tukin ja kuidun hintaero, kuusikuidun hankinta hinta lähes tämän hinta euroissa. Pystykaupoissa tukkien arvojärjestys, ko, mä, ku ja jne. !

Kommentit (37)

  1. Paljonko pitää nykyään myydä kuitua, jotta saa esimerkiksi uuden toyota corollan. Hinta taisi 1987 olla alle 50 000 mk.

  2. Kuusikuidun hankintahinta on aika hirveä suhteessa kuusitukin hankintahintaan, ja koivutukki on tosiaan kallista nykyiseen nähden.
    Miksi näin? Millä tavalla aika oli erilainen tuolloin?

  3. Aika oli erilainen sillain, että koivuvaneri oli kovasti huudossa ja muodissa ja huonekaluteollisuudessakin koivua vielä suomessa käytettiin.

  4. Gla

    Vuoden -87 hinnastossa halvin Corolla eli FX 1.3 Super 3-ovisena ja 4-vaihteisena maksoi 58 820 mk. Kallein (GT Coupe poislukien) oli farkku 1,6 l dieselinä, 83 240 mk.

    Carinan hinnat alkoi siitä, mihin Corollan päättyi ja Camryn sai 95 000 markalla. Suzuki Swiftin perusmallin hinta oli puristettu 5 mk alle 50000 markan. Lada 1200 maksoi vajaat 29 000 mk ja 1500 Combi 41 500 mk.

  5. sitolkka:”-Aika oli erilainen sillain, että koivuvaneri oli kovasti huudossa ja muodissa ja huonekaluteollisuudessakin koivua vielä suomessa käytettiin.”

    Niihin aikoihin tosiaan koivuvaneri oli arvossaan ja sen käyttömahdollisuuksia käytettiin aika tehokkaasti. Alvar Aallon kehittelemä koivuviilun taivuttaminen huonekalujen runkojen valmistukseen lisäsi koivuviilun kysynnän varmasti ”tappiin” ja silloin viimeistään huomattiin, että sekametsissä kasvanut hieskoivu soveltui tuohon liimaamiseen ja taivuttamiseen erinomaisen sitkeytensä ansiosta paremmin kuin raudus, eikä siinä myöskään ollut ruskotäpläkärpäsen pilkkuja.

    Hyvän kantohinnan lisäksi korjuuketjun kustannukset olivat täysin toista luokkaa kuin nykyisin, joten voimme vain haikailla niitä aikoja, jolloin teollisuus pystyi maksamaan puusta oikeasti hyvää hintaa.

  6. -88 vuosimallin ooppeli raketti maksoi vähän alle 70 000 mk. Ostin semmosen vähän käytettynä (missiltä, jonka sisko on nykyään puoli7-ohjelman juontajana) 65 000 mk:lla.

    Kuusikuidun hintasuositukset oli korkeita suhteessa tukkien hintoihin koska tuolloin hankintahinnat perustui vielä manuhakkuutaksoihin.

    Nuo on perusleimikon hintoja . Leimikkotekijät ja hinta-alue muutti niitä jonkin verran. Esim. samoihin aikoihin tehdyn väljennyshakkuukuusikon kantohinta oli kuidulla n. 95 mk. Ihan 1980-luvun lopulla hinnat nousi vielä ennen 90-luvun alun lama-aikaa. Nykyhinnoiksi nuo hinnat saa muutettua, kun kertoo markkahinnat 0,3 :lla .
    Vertailun vuoksi : keskipalkka oli silloin n. 6000 mk . Eli n. 2000 €, nykyään jotain 3300 € . Mäntytukin hankintahinta -86 oli näköjään siis n. 66 €/motti nykyrahassa.

  7. Noita listahintoja tuskin kukaan corollastaan maksoi.

  8. Kovin oli heikot likasat joillakin, tienasin parhaimillaan v-86, yli 70000mk kuukaudessa, eikä tasoa ylitetty kuin vasta lopputilissä.

  9. metsä-masa

    Perusleimikon tunnukset: Tukin käyttöosan järeys 400-500 l / r, kuitu (D 1,3) 12-14 cm, leimikonkoko 300-500 m3, metsäkuljetusmatka 300-400 m, hakattava puumäärä 62-100 m3 / ha ja keskimääräinen maastoluokka 1-2:n.

    Käytännössä huomattavan a-hinnan korjauksen sai mäntyvaltaiseen leimikkoon, jos keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta oli 25-31 cm ja kuivaoksaraja n. 4-6 m.

    Hankintakupassa kannatti hakata huono- ja keskinkertainen kuusitukki aines kuiduksi, koska pinontiheystekijät korjasi kuidun määrää.

  10. Näyttäisi kuidun hankintahinta nousseen 30% ja tukilla on kyllä ollut huono hinta, aika paljon on tuosta noussut hinta, nykyään kuidulla lähes sama hinta kuin tuolloin tukilla. Tietysti enää ei voi verrata että euro olisi vajaa 6 markkaa kun eihän se ole.

  11. Huomioikaa myös verotus.

  12. Niitä entisiä kantohintoja verrataan nykyhintoihin näin : 0,3 x 152 (mä-kuitu hankinta) = 45,60 € , 0,3 x 220 ( mä tukki hankinta) = 66 € , 0,3 x 182 (koivutukki kantohinta) = 54,60 € . Jne. Sitten voi verrata ostovoimaa suhteuttamalla sen hetkisen hinnan esim. palkkatasoon tai miksei vaikka auton hintaan ja verrata nykyiseen tilanteeseen. Autot ei ole nyt ainakaan kalliimpia kuin 33 vuotta sitten, samoin elektroniikka on halventunut mutta moni hyödyke ja palvelu on kallistunutkin. Keskipalkat on nousseet n. 65 % . Eli kaikki reaalikantohinnat on laskeneet sen suhteen reippaasti.

  13. Mistä 0,3 kerroin?

  14. Kyllä ne autot on vain kallistuneet huimasti jos ajatellaan montako puukuutiota corollan ostoon tarvitaan. Pitää olla kaksinkertainen pino puuta kuin 1980-luvulla.

  15. 0,3 kerroin saadaan rahan arvolaskurista.

    Niinpä pitää olla puuta enemmän nykyään auton ostoonkin . -87 auton hinta 70000 mk x 0,3 = 21 000 € eli vastaavan hinta on suunnilleen sama nykyään. Puun hinta sitävastoin oli
    esim. ku-kuitua k-hinta 88 mk = o,3 x 88 = 26,40 . Nyt ~ 16-18 € .

  16. Autojen hintasuhteet ovat sinulla vähän väärät. Tarkistin että corollaa mainostettiin tosiaan alle 50 000 mk hinnoilla ja nykyään alkaen mallit corollalla 23-24 tonttua.

  17. Sen luokan auto, joka oli 1987 vuonna 70 000 mk auto on varmasti nyt 30 000e auto.

  18. Se voi olla että Toyotasta joutuu maksamaan ylihintaa. Vertasin Ooppelia. Pienimoottorinen Astra ei muistaakseni maksa kuin tuon n. 21 k€. Ja sitä vastaava Kadett maksoi sen 70 000 mk -80-luvun lopulla. Astra on Kadetin seuraaja. En ole tarkistanut hintoja mutta muistelen että suunnilleen noin.

  19. Tarkistin tuon Kadetin hinnan . Eli oli kalliimpi -89 79400 mk. Mutta en muista inflaatiota paljonko vaikutti siihen aikaan . Jos oli esim 7 % , niin 2 vuodessa hinnat saattoi nousta n. 10000 mk.
    Astran hinnat nykyään alkaen n. 20 500 € .

  20. 1980-luvulla autot kallistuivat nopeaan, joten kolme vuotta on jo pitkä aika hintavertailussa. 1981 corolla oli 43 000 mk.

  21. -87 on saanut 80 000mk autoon myydä 640 kiintoa koivukuitua nyt 25 000€ pikkusta päälle 700 kiintoa, eli ei kovin isoa eroa. Autojen hinnat eivät kyllä ole laskemaan päin ainakaan.

  22. Huomioikaa myös verotus kun laskette.

  23. Itse laskin että corollan ostoon pitää olla kaksinkertainen pino. En tiedä miten muilla merkeillä on hinnat kehittyneet. Eli ero on kovin iso.

  24. No sittenhän laskin luultavasti ihan oikein Ooppelin tapauksen. Ja Corolla on ylihinnoiteltu . ”Osta Corolla isolla korolla”- mainos pitää paikkansa.

    Jos kantohinnat olisi nyt samalla tasolla palkkojen kehitykseen verrattuna kuin tuolloin , olisi ku-tukki ainoa , joka on säilyttänyt kantohintansa (ainakin melkein) : n. 64 € . Mä -tukki olisi n. 87 € ja koivutukki n. 90 € . mäk n. 38 , kuk n. 44 € ja kok n. 25 €.

  25. Näkyy muidenkin japsien hintakehitys olleen sama esim. mazda. Opel on puolestaan ollut 1980-luvulla täysin ylihinnoiteltu auto. Mistä lie johtuu.

  26. Opeli Kadett näköjään oli voittanut TM:n vertailutestin v. -80-luvun lopulla. Ei ihan niin huono kuin voisi luulla. Siitä tuli uusi malli tuolloin ja oli ihan ok auto. Tosin kun ohjaustehostinta ei ollut ja suht. painava keula , niin ratin kääntely vaati joskus hartiavoimia vähän tavallista enemmän.

  27. Japanilaisia autoja ei taideta enää Suomessa kovin paljoa myydä. Tai kertokaa mikä auto tai malli vielä tulee Japanista jos joku tietää. Toyotatkin taidetaan tehdä järkiään Euroopassa mitä täällä myydään, eli ovat mielestäni nekin eurooppalaisia. Tämä palsta on aika kuollut kun autotkaan eivät enää herätä kiivasta keskustelua ja inttoa.

  28. Puutavara on pysynyt puutavarana, mutta toyotat ja opelit ovat sentään kehittyneet – ja paljon.
    Vertailu ei ole, eikä voi olla suora. Kuitenkin pitää paikkansa, että puun hinta on tullut alas ja reippaasti.

  29. Kyllä se vertailu voi olla periaatteessa ihan suora. 1980 luvulla auto oli ihan yhtä tärkeä liikkumisen väline kuin tänään ja aivan yhtä paljon uutta autoa silloinkin naapurit kadehti. Autojen valmistus on voinut jopa halpua kun tekniikka ja alihankinta on kehittynyt, vaikka niihin on kaikkea uutta sähköä lisää tullutkin. Suurin osa nykyajan uusista jutuista mitä autoihin on tullut on sellaisia, joita ei monikaan mitenkään kaipaa ja joiden tuoma lisä elintasoon on kosmeettista. Ilmastoinnin yleistyminen oli ehkä merkittävin asia autoissa.

  30. Visakallo

    Kyllä Japanista tulee Suomeen autoja paljonkin. Meikäläinenkin ajaa sellaisella. Jatkossa niitä tulee todennäköisesti vielä enemmän, sillä EU:n ja Japanin välillä solmittu vapaakauppasopimus laskee sieltä tuotujen autojen hintoja. Lisäksi Britanian ero EU:sta saattaa siirtää autojen tuotantoa sieltä myös takaisin Japaniin.

  31. metsä-masa

    Jos autojen hintoja verrattiin markkaa / hehtaari saatuun brutto tuloon, niin samaa vertailua tehtiin maaseudulla myös traktorin hintojen vertailussa.

    Isällä oli traktori esimerkki omasta takaa oli hankkinut uuden MF 165:n, jonka hinta 1972 oli ollut hieman alle 20000 mk Rahoitukseen oli riittänyt n. hehtaarin tukkileimikko hankintana !

  32. Hinta on aina täysin suhteellinen käsite ja epäilemättä ihmisen 1980-luvulla kokema hyöty uudesta autostaan oli aivan yhtä suuri kuin tänäkin päivänä. Elektroniikka ja tietotekniikkahan on suhteellisesti huimasti halpunut alkuaikoihin verrattuna, kun muistamme kuinka kalliita ensimmäiset tietokoneet ja matkapuhelimetkin olivat. Kannettavien tietokoneidenkin hinta romahti murto-osaan muutamassa vuodessa.

  33. Mehtäukko hankki v.-89 Olivetti 260 PC AT:n pöytäkoneen, johon Suonentiedon maa/metsäkp. ohjelma.Hinta 14800 mk…

  34. On tuo muisti hapertunut.

    Minähän vuonna noista hintasuosituksista katosi 2 m, määrämittainen ja pintaan karsittu. Taisi olla joskus hinnoittelun peruste.

  35. Maksoin corollasta 1,6 se 1988 72000mk mausteineen.Sillä ajelin 550000km.Nykyisin vastaava mausteineen eli auris on jotain 26-30000e.
    Onhan niillä järkyttävä ero tuossa turvallisuudessa ja muissakin ominaisuuksissa nykyisin.

    Kuitenkin ajelen nyt turvallisilla volvoilla.
    Mehteekin tuki silloin myytyä ja edelleen myyn.

  36. metsä-masa

    Ilmeisesti pinnanmyötäinen karsinta vaatimus on poistunut jo aiemmin, mutta kahden metrin minimiläpimittaan katkaistu kuitu on ollut ko. sopimuksen mukainen myös silloin kun kuidun tavoitepituus on ollut pitempi kuin 2m.

    Käyttöpaikka ja tehtaan tekniikka on määritellyt kuidun pituutta, eri tehtaiden välillä.

  37. metsä-masa

    Volvo on pohjolan oloihin varusteltu ja rakennettu ! Maaseudulla oli -70 ja 80 luvulla yleistä, että karjan tuloilla tultiin toimeen, mutta suurempia hankintoja rahoitettiin metsän tuloilla.

    Kone ja autokauppiaat kierteli kylillä, metsiin alkoi ilmaantua pieniä aukkoja, maitolaiturilla tiedettiin niille nimetkin, niitä kutsuttiin Simca, Wolkkari ja Fiat nimillä

Puukauppa Puukauppa