Saahan siitä klapia jos ei muuten pihkapuuta pelkää polttaa. Kuumaa tavaraa. Muutenhan nuo ei tukin kriteereitä täytä mistään kohtaa. Varsinkin oksat ja mutkat ja nopea hoikistuminen.
Tuosta kannosta sai vielä yhden 25 cm kiekon sahattua, rinnankorkeudelta jotain liki 50 cm. Moni ei uskonut että on samaan aikaan istutettu kuin 15cm vahvuiset kuusiaidan puut. Klapia tuosta tuli.
Kasvu ei ole mitenkään ”järjetöntä”. 42 vuotta ja D 1,3 : n. 50 cm.
Monet on täällä elvistelleet 9 millin – jopa sentin paksuisilla vuosilustoilla nimenomaa kuusikossa.
Jeessillä on mestari-metsänhoitajan Röntgenkatse, kun hän näkee oksien ja mutkaisuuden olevan liian suuren, sen lisäksi kapeneminen on hänen katseellaan luokiteltu laatuvaatimusten vastaiseksi.
Tuossa Jeessi todistaa, että hänellä ei ole hajuakaan tukin laatuvaatimuksista.
Keskiluston paksuus yli 0,5cm on aika kova, koska ensimmäiset 10 vuotta tuppaa joka tapauksessa jäämään alle sen. Tuolla keskilustolla 30 vuodessa rk läpimitta olisi siis jo 30cm ja voitaisiin tehdä päätehakkuu. En ole kuullut, että kukaan olisi tässä onnistunut.
Mäntytukilla parhaan A luokan tyvitukissa piti vuosiluston olla korkeintaan kolme milliä.
Hyvällä kasvupaikalla rotukuusen vuosilustot ylittävät järjestään sen 5 milliä, taikka harvennukset ovat jääneet tekemättä.
Harvaan istutetut lehtikuuset kasvoi 30 vuodessa vähän yli 30 cm rklpm:ltaan.
Männyn A1-luokan tyvitukin arvo on muuten liki 500 motti, kun keskimääräisen laaadun B-luokan tukin arvo on samalla asteikolla 135 . C-luokan 105 . Kantohinta kuitenkin melkein aina sama kaikilla tukeilla. Jotain on pielessä hinnoittelussa Suomessa nimenomaan kannolla, ei enää loppukäytössä.
Luonto
Onkos vähän tyvilaajentumaa mukana tuossa leikossa?
Oisko rinnan korkeudelta 60 cm?
Saahan siitä klapia jos ei muuten pihkapuuta pelkää polttaa. Kuumaa tavaraa. Muutenhan nuo ei tukin kriteereitä täytä mistään kohtaa. Varsinkin oksat ja mutkat ja nopea hoikistuminen.
Tuosta kannosta sai vielä yhden 25 cm kiekon sahattua, rinnankorkeudelta jotain liki 50 cm. Moni ei uskonut että on samaan aikaan istutettu kuin 15cm vahvuiset kuusiaidan puut. Klapia tuosta tuli.
OK, onhan tuo järjettömän kova kasvu. Minkälainen kasvupaikka?
Rehevä puron töyräs, ei muita puita vieressä.
Kasvu ei ole mitenkään ”järjetöntä”. 42 vuotta ja D 1,3 : n. 50 cm.
Monet on täällä elvistelleet 9 millin – jopa sentin paksuisilla vuosilustoilla nimenomaa kuusikossa.
Jeessillä on mestari-metsänhoitajan Röntgenkatse, kun hän näkee oksien ja mutkaisuuden olevan liian suuren, sen lisäksi kapeneminen on hänen katseellaan luokiteltu laatuvaatimusten vastaiseksi.
Tuossa Jeessi todistaa, että hänellä ei ole hajuakaan tukin laatuvaatimuksista.
Noh, mitä Simpan eli kuvan lähettäjän kommenttiin tulee taisin olla paljon lähempänä totuutta kuin Jätkä. Joka ei nykyään useimmiten osu lähellekkään.
Toimittaja?
Keskiluston paksuus yli 0,5cm on aika kova, koska ensimmäiset 10 vuotta tuppaa joka tapauksessa jäämään alle sen. Tuolla keskilustolla 30 vuodessa rk läpimitta olisi siis jo 30cm ja voitaisiin tehdä päätehakkuu. En ole kuullut, että kukaan olisi tässä onnistunut.
Mäntytukilla parhaan A luokan tyvitukissa piti vuosiluston olla korkeintaan kolme milliä.
Hyvällä kasvupaikalla rotukuusen vuosilustot ylittävät järjestään sen 5 milliä, taikka harvennukset ovat jääneet tekemättä.
Harvaan istutetut lehtikuuset kasvoi 30 vuodessa vähän yli 30 cm rklpm:ltaan.
Männyn A1-luokan tyvitukin arvo on muuten liki 500 motti, kun keskimääräisen laaadun B-luokan tukin arvo on samalla asteikolla 135 . C-luokan 105 . Kantohinta kuitenkin melkein aina sama kaikilla tukeilla. Jotain on pielessä hinnoittelussa Suomessa nimenomaan kannolla, ei enää loppukäytössä.
.