Vuoden ensimmäinen Metsälehti kertoo uudesta keinosta arvioida puunostotarjouksia. Mukana myös Kemijärven biojalostamohankkeen viimeisimmät kuulumiset, PTT:n uuden toimitusjohtajan haastattelu, yhteenveto metsävuodesta 2021 sekä paljon muuta.
Puu on komeasti esillä uudistetulla Olympiastadionilla. Ilmastoahdistusta helpottamaan löytyy jos minkälaista hiilikompensaatiota. Milloin kannattaa kokeilla kaistalehakkuuta. Muun muassa näistä kerromme uudessa Metsälehdessä.
Uusin Metsälehti kertoo, että toisin kuin on uskottu, metsien käsittelytavoilla on vain vähän vaikutusta niiden hiilivarastoon. Entä millainen soppa on syntynyt Katso-tunnisteen poistamisesta? Ja mitä kuuluu runkohinnoittelulle?
Marraskuun Metsälehti Makasiinissa paneudutaan tilakauppaan. Selvitimme, missä päin maata tilojen tuottoprosentti on korkein ja missä matalin. Lisäksi perehdyimme puiden tieteellisten nimien taustoihin.
Uudessa Metsälehdessä päivitämme Otson yrityssaneerauksen tilanteen, ruodimme epäilyä herättäneet laskelmat jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta sekä kerromme, miten metsäluonnon monimuotoisuutta voi vaalia ja samalla nauttia puukauppatuloista – sekä paljon muuta.
Lokakuun ensimmäisessä Metsälehdessä annetaan vinkkejä korjuujäljen arviointiin ja pohditaan, kannattaako karulla kasvupaikalla suosia istutuskuusia vai luontaisesti syntyneitä mäntyjä. Lisäksi vieraillaan Hyytiälän Smear-metsäasemalla ja Paltamossa, jonne KaiCell suunnittelee uutta sellutehdasta.
Syyskuun Makasiinissa paneudumme puukauppaan. Mihin kannattaa puukauppasopimusta hierottaessa kiinnittää huomiota. Entä missä maksettiin havutukista eniten?
PEFC-sertifikaatin uudistuksen vaikutukset metsänomistajalle, Kaipolan sahan sulkemisen näkyminen puukaupassa, sekametsän raivaaminen – muun muassa näistä kertoo uusi Metsälehti.
Mistä löytyy korvaaja kituvalle paperiteollisuudelle? Miten ja milloin kannattaa ryhtyä harvennushakkuuseen? Millaisesta puurakennusbuumista Tuusulan asuntomessut kertovat? Lue uudesta Metsälehdestä.
