Ojitettujen suometsien hoitoon kaivataan monipuolisempia käsittelytapoja ja tarkempia suosituksia, Tapion tuore selvitys kertoo. Haasteellisia ovat erityisesti paksuturpeiset ojitetut turvemaat.
Myöskään metsätalouden vesiensuojelun menetelmiä ja niiden tehokkuutta ei selvityksen mukaan tunneta vielä riittävän hyvin. Lisää osaamista toivotaan erityisesti vesiensuojeluun ojitusmätästyksissä ja kunnostusojituksissa.
Suosituksille ja ohjeille on tarvetta, sillä turvemailla on runsaasti korjuukelpoista puuta ja puun kysyntä kasvaa. Niinpä korjuu on kasvussa suometsien pehmeillä mailla myös kesäaikaan.
Selvitystä varten Tapio haastatteli alan asiantuntijoita ja järjesti työpajoja. Näin saadun aineiston avulla kehitetään metsänhoidon suosituksia ja kohdennetaan viestintää sekä koulutusta.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Suometsät ovat pitkään olleet kasvatusmetsävaiheessa ja suometsäosaaminen on päässyt rapistumaan, helppokäyttöisille suosituksille on varmasti tarvetta. Toivottavasti työpajoissa nousi esiin myös aivan perusasiat kuten turvekerroksen paksuuden merkitys ja sen mittaaminen.
Kaikki ammattilaisetkaan eivät ymmärrä mikä ero on ohutturpeisella ja paksuturpeisella suolla. Turvekerroksen paksuuden merkitystä ei ymmärretä eikä sitä ”osata” mitata.
Suometsiin ei kannata isoja uudistamisinvestointeja tehdä. Kuitenkin on tärkeää saada valtaosa suometsistä uudistumaan jatkossakin. Toivottavasti hankkeen yhteydessä saadaan uutta tietoa ja selkeitä ohjeita suometsäkuvioiden luontaiseen uudistamiseen ”uudelleen soistamisen” kautta. Tässä olisi varmasti potentiaalia Väli- ja Pohjois-Suomessa.