Ajatus oli erinomainen: Metsäänsä lannoittava metsänomistaja teki hiilikompensaatioita välittävän firman kanssa sopimuksen. Sopimus edellytti, että lannoitettua metsää ei kymmeneen vuoteen hakata. Vastineeksi tarjottiin hiilensidontakorvausta, joka laskettiin lannoituksen lisäämän puumäärän perusteella.

Esimerkiksi Green Carbon Oy lupasi vuonna 2022 tehdyssä tuhkalannoituksessa kompensaatiota 40 euroa hehtaarille vuodessa kymmenen vuoden ajan, siis yhteensä 400 euroa plus alvit. Kymmenen hehtaarin hankkeessa kokonaispotti kohosi 4 000 euroon. Se on selvästi enemmän kuin tuhkalannoitusten kemeratuki.

Rahaa kompensaatioiden maksamiseen odotettiin yrityksiltä, jotka hyvittävät toimintansa aiheuttamaa hiilijalanjälkeään. 

Metsänomistajien riskiä kasvattaa se, että kompensaatiota kauppaava yhtiö tekee ensin sopimuksia metsänomistajien kanssa ja etsii jälkeen hiilikompensaatioista maksavan yrityksen.

Kompensaatiorahojen maksu viivästyy

Metsänomistajalle oli siis tarjolla rahaa lähinnä nimellisin velvoittein. Lannoituksen tuottaman lisäpuuston saa hakata kymmenen vuoden kuluttua.

Green Carbon teki yhteistyötä muun muassa Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy, Mhypin kanssa. Tätä varten metsänhoitoyhdistysten asiakkaille räätälöitiin HiiliPlus-palvelu hiilikompensaatioiden rahastamiseen.

Suurin odotuksin alkanut kauppa on hyytynyt. Taantumassa yritykset etsivät säästöjä ja hiilikompensaatioiden hankkiminen ole päällimmäisenä niiden huolista.

Kun maksajia ei ole, metsänomistajille luvatut hiilensidontamaksut ovat viivästyneet.

Viime syksynä Green Carbon ilmoitti, ettei se pysty maksamaan joulukuussa maksettavaksi sovittuja, viime vuoden korvauksia metsänomistajille. 

Maksut luvattiin maaliskuun alussa, mutta rahojen sijaan metsänomistajille tipahtikin uusi kirje. Sen viesti oli tuttu, sovitut maksuerät maksetaan tämän vuoden kuluessa, päivämäärää ei kerrottu. Viivästyville maksuille luvattiin 12,5 prosentin korko.

Sopimuksia noin 100 000 euron verran

Green Carbon Oy:n toimitusjohtaja Matti Toivosen mukaan tilanteen taustalla on yritysten vaikeutunut tilanne.

”Yritykset kamppailevat kannattavuuden kanssa. Yhtiömme rooli on kanavoida yritysten ilmastotyörahaa kotimaisille maanomistajille. Tällä hetkellä näyttää, että yritysten halukkuus tehdä tätä on heikko”, hän sanoo.

Green Carbon pyrkii siirtämään hiilikompensaatioliiketoimintansa uudelle yritykselle, mutta sellaista ei aiotussa aikataulussa ole löytynyt.

”Uusi yhtiö tiedottaa asiasta itse, kun saadaan kaupparekisteröinnit vietyä loppuun asti”, Toivonen kuittaa.

Green Carbon on tehnyt metsänomistajien kanssa 200 sopimusta, maksujen viivästyminen koskee Toivosen mukaan noin 150 sopimusta. 

Metsänhoitoyhdistyksen lopettivat HiiliPlus-sopimusten tekemisen maksuvaikeuksien vuoksi viime vuonna. Toivosen mukaan kompensaatiokauppa on toistaiseksi lopetettu kokonaan.

Hän huomauttaa, että Green Carbon on ohjannut metsänomistajille hiilikompensaatiorahoja yhteensä 300 000 euroa.

Kompensaatiorahat ulkomaille?

Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen harmittelee kompensaatiokaupan hiipumista. Neljä vuotta sitten liikkeellä oli hänen mukaansa monenlaista yrittäjää vaihtelevin laskelmin ja tarjouksin. Nyt suuri osa firmoista on hävinnyt.

Hän näkee, että kompensaatiokaupan voimakas säätely sekä Euroopassa että kotimaassa jarruttaa markkinoiden kehittymistä.

Huupponen toivoo, että alalle vakiintuu kotimaisia toimijoita. Muuten vaarana on, että päästöjään kompensoivat yritykset ostavat kompensaatiot ulkomailta, vaikka tarjolla voisi olla kotimaisia kohteita.

Hän paheksuu myös sitä, että metsien hiilensidonta on kokonaisuudessaan ”sosialisoitu” valtiolle. Tämä ei ole omiaan kannustamaan metsänomistajia satsaamaan metsien kasvun lisäämiseen. 

”Minusta metsänomistajien pitäisi päästä hyödyntämään hiilensidonnasta sitä osaa, joka perustuu heidän itse tekemiinsä puuston kasvua lisääviin investointeihin, kuten lannoitukseen.”

Poistettu hiilikompensaatiokauppaan liittymättömät yhteistyökumppanit 4.3. klo 8.44

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.