Tuorein kanta-arvio hirvien määrästä valmistui maaliskuun alussa. Sen mukaan Suomen metsissä liikkuvien sarvipäiden määrä on ollut viime vuodet hienoisessa laskussa. Hirvien kantahaarukka on Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan nyt 70 000–93 700 eläintä.
”Suurimmassa osassa Suomea hirvikanta on saatu tavoitteiden mukaiseksi. Siitä kiitos metsästäjille”, sanoo MTK:n kenttäjohtaja ja riistavastaava Timo Leskinen.
”Sitten joutuu toteamaan, että ne alueet, joilla kantatavoitetta ei ole saavutettu, ovat aika lailla samoja alueita kuin aina ennenkin.”
Toistuvaa aliarviointia
Luken mukaan hirvikanta on muuta maata tiheämpi Lounais-Suomessa, koko eteläisellä rannikkoseudulla, Kaakkois-Suomessa sekä Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella. Hirvitiheys punoittaa yhä myös paikoin Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa.
Hirvitalousalueita on 59. Ongelma on, että alueiden sisällä ja välillä on kannanhallinnassa huomattavia eroja. Kolmasosalla alueista hirvien määrä on yhä kantatavoitetta suurempi. Toistuvaa haastetta kannanhallinnassa on Leskisen mukaan noin neljänneksellä hirvitalousalueista.
”Muutamilla alueilla käy jatkuvasti niin, että Luken kanta-arviota korotetaan taannehtivasti.”
Hirvikanta-arvio koostuu useasta tekijästä, joten joidenkin arvioon vaikuttavien tekijöiden on pitänyt olla näillä alueilla pielessä. Kanta-arviossa merkittävässä roolissa ovat muun muassa metsästäjien jahtikaudella ilmoittamat hirvihavainnot ja metsästäjien omat arviot jäävän hirvikannan suuruudesta.
Leskinen kehottaa metsänomistajia seuraamaan hirvien aiheuttamia puustovahinkoja ja hakemaan korvauskynnyksen ylittävistä vahingoista korvausta Metsäkeskukselta. Tänä talvena lunta on ollut runsaasti, joten hirvet ovat voineet pysyä paksussa lumessa paikoillaan energiaa säästääkseen – ja aiheuttaneet samalla merkittävää syöntituhoa ympäröivässä puustossa.
Taloudellisessa mielessä hirvet aiheuttavat eniten vahinkoa syömällä ja katkomalla männyn- sekä rauduskoivuntaimia.
”Korvausten hakeminen on tärkeää, sillä korvausten määrällä on vaikutusta siihen, miten hirvikantaa verotetaan. Kun vahingoista on tietoa, hirvikannan verotusta pystytään kohdentamaan vahinkoalueille”, Leskinen sanoo.
Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 2/2022
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.