Avohakkuiden on osoitettu tutkimuksissa heikentävän kokonaisuutena hömötiaiskantaa, mutta hakkuiden vaikutukset eivät ole pidemmällä aikavälillä yksiselitteisiä. Oulun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan hömötiaiset nimittäin hyötyvät nuorista 5–10 vuotiaista taimikoista.
Tutkimuksen mukaan poikasten koko pesäpoikasaikana ja myös selviytyminen ensi lennolle vahvistuivat, kun avohakkuun tekemisestä oli kulunut 5–10 vuotta. Vaikutus hömötiaisten selviytymiseen ensi lennolle kääntyi kuitenkin kielteiseksi, kun avohakkuusta oli kulunut 11–20 vuotta.
”Myönteinen vaihe saattaa liittyä avohakkuualueen lehtipuuvaltaiseen vesakoitumiseen, mikä suosii perhostoukkien esiintymistä ja saattaa toimia ruoka-aittana poikasilleen ravintoa etsiville hömötiaisemoille”, kertoo väitöskirjatutkija Satu Kumpula tiedotteessa.
Avohakkuiden haitat lajille suurempia kuin hyödyt
Tutkijat arvelevat, että nuoren taimikon tarjoama ravintoetu voi poistua, kun lehtipuuvesakko kaadetaan varhaisperkauksessa. Teorian vahvistamiseksi tarvitaan jatkotutkimuksia.
”Yllätyimme myönteisesti, sillä tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että hömötiaisen lisääntymispotentiaali on vielä olemassa, sillä ne hömötiaiset, jotka onnistuvat pesimään, tuottavat edelleen hyvälaatuisia jälkeläisiä”, kertoo Kumpula.
Varttuneempien metsien harvennuksilla ei todettu olevan vaikutusta hömötiaisen pesimismenestykseen.
”Lyhyt vesakoitumisen aikaansaama etu hakkuiden jälkeen ei kuitenkaan riitä kumoamaan avohakkuissa menetettyjen talvehtimis- ja pesimäalueiden kielteistä kokonaisvaikutusta hömötiaisten määrään”, muistuttaa yliopistonlehtori Seppo Rytkönen.
Reproductive success of three parid species in managed boreal forests -tutkimus on julkaistu Journal of Avian Biology -tiedelehdessä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään